Mari Kiviniemen puheesta 28.8

Keskiviikko 7.9.2011 klo 11:18

Pirkanmaan Keskustanaisten Kirkkopyhä Sastamalassa                         28.8.2011 

Mari Kiviniemen juhlapuheesta: 

Sastamala-liitokseen ollaan alueella suhteellisen tyytyväisiä. Sen onnistuminen on kuitenkin vaatinut työtä. Eikä se työ ole vielä edes ohi vaan sitä tarvitaan yhä jatkossa, jotta kaupunki ja kaupunkilaiset voivat jatkossakin hyvin. Työ on perustunut alueelliseen yhteisöllisyyteen ja sen vahvuuteen.

Kuntaliitokset eivät tule todennäköisesti jäämään tällä alueella tähän. Jo nyt viritellään uusia liitoksia. Näiden toteuttamiseen tarvitaan yhdessä tekemisen halu ja tarve. Näiden liitosten tulee pohjautua alhaalta tulevaan ja ylöspäin menemään tarpeeseen. Ei siihen, että ylhäältä sanellaan miten tulee toimia. Kuntaliitosten ei pidä perustua pelkästään taloudellisiin näkökohtiin. Pitää ottaa huomioon myös paikallisuus, identiteetti, yhteisöllisyys ja lähidemokratia.

Yhteisöllisyyteen liittyy sekä oikeudet että velvollisuudet jokaiselle yhteisön jäsenelle. Jokaisella yhteisön jäsenellä on oma vastuu eli elämän hallinta. Toinen kivijalka yhteisöllisyydelle on sosiaaliset suhteet ja toisten auttaminen. Kolmanneksi tulee yhteiskunnan vastuu ja tästä on niin valtiollisten kuin paikallisten poliitikkojen huolehtia. Sen tarkoitus on tukea ja auttaa kansalaisia. Yhteiskunnan vastuu on valtion ja kuntien tehtävä. Näihin kuuluu opiskelun, työllistyminen, perustoimeentulo, terveyden- ja sosiaalihuolto kaikille kansalaisille.

Yhteisöllisyys vahvistaa!

Suomalaisen yhteiskunnan kivijalkaa murentaa nopeasti monien nuorten osattomuus koulutuksesta, työttömyys ja syrjäytyminen. Näistä epäkohdista kumpuaa nopeasti eripuraa ja huonoa henkeä juuri näiden nuorten keskuudesta.

Euroopan laajalle levinnyt kuohunta tulee suurelta osin ns. luokkayhteiskunnan ongelmista. Suurin ongelma näissäkin maissa on ollut nuorten syrjäytyminen. Nuorten elämään kiinnipääseminen on suuri asia. Huolehtimalla nuorisostamme, voimme suurelta osin ehkäistä tämänkaltaisia ongelmia.

Kitketään yhteiskunnasta vihapuheita ja eri ihmisryhmien syyllistämistä. Vihapuheet ja rasismi eivät ole ratkaisu. Niillä ei rakenneta yhteisöllisyyttä. Keskusta on ollut aina kansalaissovun rakentaja. Vihapuheet ja ihmisryhmien syyllistäminen on sivistymätöntä.

Pyhän Olavin kirkko symboloi yhdessä tekemistä ja yhteiseen työhön uskomista. Samalla reseptillä voimme luoda Keskustan toimintaa ja saada kansanliikkeemme taas nousuun. Kaikkien jäsenten ääni on kuuluttava ja sillä on luotava kattava pohja liikkeen toiminnalle. Yhteisöllisyys on aina ollut ja on oltava tämän liikkeen kantava voima.

Laati Elina Sieppi

Edustajakokous Mikkeli

Tiistai 26.7.2011 klo 21:20 - Iinu Kuusento

Kokoustunnelmia Mikkelistä

Ensikertalaiselle edustajakokouskävijälle kokouksen alkutohina ei vielä ollut täysin tuttua. Kokouspaikalla vilisi sinne tänne säntäileviä ihmisiä. Paikalle tuli satoja naisia, joukossa kyllä jokunen mieskin, nuoria ja vanhoja, sekä perheitä ja ystävyksiä. Läsnä tuntui olevan laaja kirjo keskustahenkisiä ihmisiä. Kun äänestysliput oli jaettu ja tavarat saatu narikkaan, tempaistiin käyntiin Keskustanaisten edustajakokous Mikkelissä 2011. Kokous oli merkkipaalu koko järjestölle, sillä se täytti tänä vuonna pyöreät 70 vuotta. Se on erittäin pitkä aika mille tahansa järjestölle. Lisäksi kokous valitsi järjestölle uuden puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen jättäessä tehtävän.

En ole koskaan ollut naisasianainen tai varsinkaan feministi. Olen aina kuulunut niihin, jotka ajattelevat, että tärkeintä on se mitä on korvien välissä, ei niinkään jalkojen välissä. Edustajakokous avasi kuitenkin silmäni naisjärjestötoiminnan tärkeydelle.  Keskustanaisten 70-vuotinen historia on läpikäynyt monenlaisia yhteiskunnan vaiheita, ja ollut tukemassa ja auttamassa ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Järjestö on alkuvaiheissaan esimerkiksi helpottanut monilapsisten perheiden äitejä, järjestänyt taloihin vesijohtovettä ja mahdollistanut maatilojen emäntien lomia. Lisäksi kaikenlainen yhteistoiminta tarjoaa naisille tukiverkostoja kaupunkimuotoisessa elämässä nykyäänkin, ja järjestön virkistystoiminta tuntuu edelleen vireältä ja aktiiviselta.

Oli hienoa tulla osaksi tätä pitkää historiaa, liittyä satojen muiden naisten ketjuun, ja olla mukana luomassa jatkuvuutta järjestölle, jossa yhdessä saadaan aikaan. Ajankohtaisissa asioissa riittää järjestölle työtä jatkossakin. Edelleen pitää miettiä yhteiskuntamme ongelmia ja viedä eteenpäin tärkeäksi kokemiamme asioita. Mainitsematta ei sovi jättää myöskään kokouksen kauniita puitteita Mikkelissä. Ilma suosi kokoustamme, ja muikut maistuivat iltajuhlassa ihanilta!

Mikko Alatalo 60v

Keskiviikko 4.5.2011 klo 17:09

Eilen oli Tampere-talolla Mikko Alatalon 60 v juhlakonsertti.  Ilta oli upea kavalkadi Mikon tuotannosta.  Saimme kuulla kauniita ja koskettavia balladeja sekä yhteiskunnallisesti osaaottavia lauluja kuin myös hauskoja nykypäivän kupletteja.  Saimme jälleen kerran todeta kuinka monipuolinen musiikintekijä hän on.  Mikkohan on kansanmies, hän tekee musiikkia jokaiseen makuun (ainakin hyvin moneen).  Mikon arvokkuus musiikintekijänä on juuri, että hän rikkoo sopivasti iskelmän, rockin, rallin, lastenlaulujen ja yhteiskunnallisesti osaaottavien laulujen raja-aitoja, mitä ei aina välttämättä osata tarpeeksi arvostaa. Mikolla on siis erittäin tärkeä osa suomalaisen musiikin tuotannossa.  Hänellä on sanoituksissaan mukana aina jonkinlainen sosiaalinen sanoma, on sitten kyse yhteiskunnasta, isistä, äideistä, rakkaista, kiukkuisista lapsista tai vaikkapa ryyppykaverista.

Kuka voisikaan paremmin sopia kansanedustajaksi kuin mies, joka osaa pukea sanoiksi kansan tuntoja vauvasta vaariin.  Jälleen eilen saimme sen todeta, Mikko osaa kuunnella ja hänellä on sosiaalinen sydän.  Konsertin lopussa Mikon yhteistyökumppani Harri Rinne hienosti muisteli Juicen sanoin ” jotkut sydämestään vihaa sua, toiset rakastaa. Siihen itse et voi vaikuttaa, siis antaa mennä vaan.”  Toivon, että Mikko jatkaa vielä pitkään niin musiikintekijänä kuin kansanedustajana, molemmissa häntä tarvitaan.

70 v juhlakonserttia odotellessa

 

Ritva Männistö

toiminnanjohtaja

Keskustan Pirkanmaan piiri ry

Työntekijöiden neuvottelupäivät

Lauantai 4.9.2010 klo 13:47 - Pirkko Vuolle

Hotelli Vantaa 1.-3.9

Hyvät päivät, joukko oli yhtenäinen ja huomattavissa oli mukavaa innostuksen henkeä. Viimeisen vuoden aikana on tehty töitä, mutta puuttumassa on ollut se innostuksen henki, joka tarvitaan aatteellisen järjestön työssä.

Ensi vuoden eduskuntavaalit olivat etusijalla. Pirkanmaalla on vaalien ehdokasasettelun suhteen tilanne hyvä. Yhtä ehdokasta puuttuen on ehdokkaat nimetty ja voivat vaalityötä tehdä nyt jo oman aikataulunsa ja ehtimisensä mukaan. Se onkin tarpeellista, sillä monet ehdokkaistamme ovat vielä Pirkanmaan äänestäjille outoja.

Naisehdokkaiden määrän vähäisyys on kyllä monessa piirissä huolestuttava, niin meilläkin. Mistä se johtuu ja mikä on siihen lääke? Ne huolet jäivät vielä tulevaisuuden varjoon. Eivätkö naiset arvosta itseään vai eikö heitä arvosteta?

Tapahtumia

Maanantai 9.8.2010 klo 8:13

Keskustanaisilla on taas ollut mielenkiintoinen, tapahtumarikas kesä.

Yhdessäolopäivä Ruovedellä oli antoisa ja osallistujiakin oli ihan mukavasti liikkeellä. Erityisesti mielen jäi Akseli Gallen-Kallelan erämaaateljee. Siinä oli mukana historian havinaa kun kuuntelimme erittäin hyvää opastusta tästä taiteilijakodista, johon suomalaisia historiaan jääneitä henkilöitä oli käynyt.

Ranskan matkamme oli antoisa. Monta vuotta oli sitä matkaa suunniteltu ja nyt saatu onnistumisen asteelle. Suomessa oli niin kuumat ilmat, että Pariisi ei tuntunutkaan sen kuumemmalta kuin suomen suvi oli ollut. Kiertoajelulla saimme mainion kuvan Pariisista. Nähtyä tuli tietysti Riemukaari ja Eiffeltorni. Kävelykierros oppaan johdolla johdatti meidät kuninkaallisen ajan Ranskaan. Kaksi viimeistä päivää vietimme Chailly en Bieressä. Fromagerien tilalla. Uskomaton suoritus mikä sielää on tilan omistajien Sinikka ja Seppo Majaveden toimesta rakennuksien kunnostamisessa tehty. Matkan loppuhuipennus oli grillijuhla Fromagerien puutarhassa. 

http://fermedelafromagerie.pagesperso-orange.fr/historiikki.html

Omanlaisensa hieno tapahtuma oli meillä Lempäälän Mäyriässä. Lapsiperheille suunnattu tapahtuma onnistui yli odotusten. Paikalle saatiinkin 29 lasta ja kymmenkunta vanhempaa. Ke Risto Autio tuli paikalle kertomaan isän näkökulmaa lapsiperheiden arkeen. Tuli tunne että tällaisia tapahtumia pitäisi järjestää tulevaisuudessakin.                    

http://www.suomenmaa.fi/politiikka/autio_muistutti_vanhempia_k%C3%A4yt%C3%B6smallin_antamisesta_4785828.html

 

Puoluekokous

Sunnuntai 13.6.2010 klo 23:12

Olen tänään kotiutunut historiallisesta Keskustan puoluekokouksesta. Hyvän kampanjoinnin jälkeen kokoonnuttiin tekemään päätöksiä puoluetta johtavista henkilöistä. Sen lisäksi päätettiin toimintassuunnitelma ja muuta normaalia puolekokoukselle kuuluvia asioita.

Kiihkeiden kannatuspuheenvuorojen jälkeen alkoivat maraton äänestykset. Olin mukana menettelytapavaliokunnan työskentelyssä ja äänten laskenta sujui nopeasti, vaikka salissa tuloksia odottavista ei varmaan siltä tuntunutkaan.

Puheenjohtajakierroskin vaati kaksi äänestystä. Lopputulos oli mitä parhain. Mari Kiviniemi valittiin puolueemme uudeksi puheenjohtajaksi. Kokoussalin väki räjähti taputuksiin, kun tulos julistettiin. Marilla alkaa kova pesti pääministerinä, mutta hän on lujempaa tekoa, kuin moni osaa ajatellakaan, näin minä uskon.

Varapuheenjohtajatkin uusittiin Puumalaa lukuunottamatta. Eittämättä tuli tunne, että kokoukseen tullut väki halusi tuulettaa viimeisen parin vuoden aikana tulleita paineita. Sen tuuletuksen koki erityisesti Rantakangas. Harmittamaan jäi myös Elsi Kataisen niukka tappio vaalissa.

Varsinaisen kokouksen thillerin tarjosi kuitenkin puoluesihteerin vaali. Jarmo Korhonen oli saanut hyvän haastajan Timo Laanisesta. Hänet sitten valittiinkin huimalla äänivyöryllä. Laanisen sanoja lainatakseni tapahtui "neilikka vallankunomus". Minäkin kuljin lauantai päivän neilikka rintapielessä. Fasebookissa oli siitä jo viikolla ollutkin mukava vihje "Puku päälle ja neilikka rintaan".

     Pirkko Vuolle, toim.johtaja

 

 

 

Valtuusto ja yhteiskuntavastuu

Sunnuntai 13.6.2010 klo 22:29

Valtuusto ja yhteiskuntavastuu

 Hämeenkyrön valtuustoryhmien ryhmänjohtajat sopivat valtuuston puheenjohtajan johdolla, että he ja valtuutetut antavat kirjalahjoituksen kunnankirjastolle. Kirjasto laati toivomuslistan, jotta ei tulisi 7 X Seitsemää veljestä tai kuutta Sotaa ja rauhaa – ja jotta lahjoitus vastaisi kirjaston kysyntään, ei antajien innokkuuteen. Lista koostui niin Kalle Päätalon tuotannosta kuin nykydekkareista ja lastenkirjoista ja aikakauslehdistä. Kirjalahjoitus luovutetaan kirjastossa 11. toukokuuta.

 Valtuusto vastaa siihen yhteiskuntatalkoohaasteeseen, joka sille paikallislehden palstoilla annettiin onnistuneen marraskuisen valtuustokirpputorin jälkeen.. Kirjojen lahjoitus on siis hyvää jatkoa – runsaan kysynnän ansiosta  ilmeisesti perinteeksi muodostuvalla –  kirpputorille, jonka tuotto lahjoitettiin sosiaalipalvelujen osoittamiin kohteisiin.

 Hyväntahdon toiminta jatkuu valtuuston vapaaehtoistyön merkeissä: perusturvalautakunnan pj Kirsi Parhankangas on valtuuston puheenjohtaja Maria Härkki-Santalan kanssa puolisen vuotta suunnitellut valtuuston vapaaehtoistyön toteuttamista.

 Vapaaehtoisuus tarkoittaa tässä sitäkin, että kukin saa kertaluontoisesti tai useamminkin tahtonsa, taitojensa ja ajankäyttönsä mukaan osallistua – ei ole pakko. Kyseessä on kaikin puolin niin sanottu mahdollisuuksien tasa-arvo.

 Kirsi: ”Vaikka olisimme hommassa vain kaksin Marian kanssa – tosin toimintaan ilmoittautuneissa oli jo muutama mieskin mukana –  niin teemme tätä KOKO valtuuston nimissä. Olemme viranhaltijoiden kanssa koko ajan yhteistyössä tässä asiassa, emme tahdo kuormittaa tai työllistää heitä tällä. Emme kilpaile kunnan oman palvelutoiminnan tai esim. kotihoitoyksikön kanssa ja siksi onkin keskusteltu eri palvelualojen esimiesten kanssa käytännön toteutuksesta.”

 MHS: ”Selvitimme myös teknisen palvelupuolen halukkuuden ja tarpeen olla mukana vapaaehtoistyön ’kohteena’. Usein jalkaudutaan sosiaali- ja terveyspuolelle, mutta tekninen sarka jää huomiotta. Oli kannustavaa, että myös kunnaninsinööri, siis tekninen puoli, suhtautui vapaaehtoistyöhön lämpimästi ja saimme Kirsin kanssa pitkän listan mahdollisista roskatempauksista, risusavotoista ja haravoinneista.”

 Vastaamme tarpeeseen ja kaikkien palvelualojen kanssa. Yli puoluerajojen valtuutetut lupautuivat heti alussa antamaan panoksensa. Kirsi ja MHS: ”Mottona meillä tässä vastaamisessa yhteiskuntatalkoisiin on ’annetaan itseltä ja itsestä ottamatta muilta’.”

Huhtikuun alussa haravointi- ja siistimisillassa olivat mukana  Anna-Maija Frantsila, Sari Haukipää, Maria Härkki-Santala, Kirsi Parhankangas, Vilho Ponkiniemi ja Heikki Uusitalo. Pekka Hakala on kokoamassa touko/kesäkuun taitteessa Harjun pururadan kunnostusporukkaa muun muassa valtuustolaisista.

 Herää aiheellinen kysymys, kuuluuko valtuuston pj:n, valtuuston tai perusturvalautakunnankaan perustehtäviin moinen toiminta. Ei, ei meistäkään kuulu – mutta jos valtuustotyö koetaan työksi, niin tämä vapaaehtoistyö on siihen linkittyvä harrastus ja kiinnostuksen osoitus. Tällaisessa toiminnassa on myös mahdollisuus tutustua kunnan eri palvelualueisiin.

 Käytännössä vapaaehtoistyö on edennyt kunnanpuutarhurin osoittaman viheralueen siistimisenä. Muita toteuttamismuotoja ovat lukijarengas näkövammaisten tarpeita varten, pienkotivierailut vanhusten luona, vieraana oleminen Tuulensuussa kertomassa harrastuksista, työstä ja vaikkapa levyraadin tai muisteluiden virittäminen. Haastetta toki riittää edelleen: tarvetta olisi rinnalla olijana erilaisilla retkillä, niin sanotussa äijäkerhossa ja teemapäivinä erityisnuorison parissa.

 MHS: ”Ihan ’itsekäs’ pointti näissä vapaaehtoistöiden kiemuroissa on se, että olen oppinut tuntemaan ihmisiä, valtuustoväkeäni kun näin tapaamme muutenkin kuin vain kuudesti valtuustokokouksessa vuoden mittaan. Lisäksi on mahdollisuus tutustua erilaisiin paikkoihin, itse menen toukokuussa Tuulensuussa Keinutuolivieraana ja tutustun paikkaan samalla. Lisäksi sovimme Kirsin kanssa niin, että vuorottelemme kirjaston kokoaman kirjakorin viemisessä eräälle kirjojen ystävälle terveyskeskuksen vuodeosastolla. Jo ensimmäisen kirjakorin vienti oli hieno kokemus, tuntuu että sain itse ihan valtavasti.”

 Ilmiönä valtuuston vapaaehtoistyö on kiinnostanut paikallissanomien lisäksi  Tampereen YLEä ja Kyrösradiota sekä Kuntalehteä.

 Toiminnan edetessä me hämeenkyröläiset päättäjät haluamme haastaa tällaiseen vapaaehtoistyöhön mukaan muutkin valtuustot kautta Pirkanmaan ja vaikkapa kautta koko Suomen. Samalla haluamme herätellä sitä ajatusta, että pienikin yksittäinen teko kantaa kauas, tuo hyvää mieltä ja antaa aihetta miettiä, voisiko tätä tehdä useamminkin kuin kerran. Muistutamme myös, että ensi vuosi on kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan vuosi.

 Mahdollisia lisätietoja tai yhteydenottoa varten yhteystietomme:

 Kirsi Parhankangas, valtuutettu, perusturvalautakunnan pj    p. 040 523 9383

kirsi.parhankangas(at)hameenkyro.fi

Halutessanne Kirsi lähettää kuvia haravointitapahtumasta, joka oli 20.4.2010.

Maria Härkki-Santala, valtuuston pj       p. 0400 834 477

maria.harkki-santala(at)hameenkyro.fi

Päivät ovat kaikki erilaisia!

Sunnuntai 13.6.2010 klo 22:23

Eilan esittäytyminen:

Olen Eila Huotari, kahden jo aikuisen pojan äiti. Koulutukseltani olen varatuomari ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Valmistuin vuonna 1981 yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineena sosiologia ja vuonna 1983 oikeustieteiden kandidaatiksi pääaineena työoikeus. Varatuomarin arvon sain vuonna 1988. Työurani aikana olen ollut aina kiinnostunut työyhteisön niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin liittyvistä asioista ja erityisesti mielenterveydestä. Minulla on ollut kaksi valtuustokautta Ylöjärvellä. Tällä hetkellä olen Ylöjärven mielenterveysneuvoston jäsen.

 Olen toiminut Pirkanmaan TE-keskuksen työsuojeluvaltuutettuna ja toisena kuntoutusyhdyshenkilönä TE-keskuksen perustamisesta 1.9.1997 lukien ja päihdeyhdyshenkilönä 1.1.1993 lukien, siis jo Hämeen työvoimapiirin ajoilta asti. Työhallintoon tulin 1.10.1988 Ylöjärven virkaholhoojan ja kiinteistöpalvelujuristin tehtävistä. Työsuojelu- ja päihdeasiat ovat työllistäneet minua oikeastaan koko ajan jollakin tavalla. Jos akuuttia asiaa ei olekaan ollut vireillä, on tapausten seurantaa kylläkin. Asiat tulevat esille joko niin, että asianomainen henkilö ottaa minuun yhteyttä tai sitten esimiehen ja/tai työsuojelupäällikön kautta. Yleensä melkein jokaisessa tapauksessa on mukana työterveyshuolto, joissakin Hämeen työsuojelupiiri. Se, mitä jokaisen tapauksen kohdalla toivoisi, on varhainen puuttuminen. Silloin asioille voi vielä tehdä jotakin.

 Olen ollut työsuojeluvaltuutettuna rapiat 12 vuotta hankkien siihen asianmukaisen koulutuksen Aktiivi-instituutin kurssien kautta. Kuitenkin vieläkin täytyy sanoa, että uutta oppimista riittää. Jokainen tapaus on erilainen. Kyllä eräänkin kerran on jouduttu miettimään syntyjä syviä. Kun asianomainen tapaus, esimerkiksi uupuminen, on saatu asianomaisen henkilön osalta kuosiin, on mietittäväksi jäänyt: Miten tällaiset tapaukset voitaisiin ennalta ehkäistä. 

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät kiinnostavat minua edelleen ja kun minua tähän tehtävään kysyttiin, päätin asettua ehdolle. Mikäli tulen valituksi, niin olen edelleen henkilökunnan käytettävissä työyhteisön hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Pyrin toimillani, kokemuksellani ja koulutuksellani ratkaisemaan työyhteisön hyvinvointiin liittyviä asioita: Selvittämään asiaa, kuulemaan kaikkia osapuolia ja saamaan asiassa aikaiseksi mahdollisimman oikean ja oikeudenmukaisen ratkaisun. Juridiikka on oiva käsikassara näissä pyrkimyksissä.

Hyvinvoiva ja toimiva työyhteisö on Pirkanmaan ELY-keskuksen tärkein voimavara: Olkaamme siis yhdessä luomassa hyvää henkeä ja toimintakulttuuria uuteen, perustettuun ELY-keskukseen.

Mitä kuuluu?

Tiistai 15.12.2009 klo 10:12 - Minna Sarvijärvi

Mitä kuuluu?

Koska viimeksi kysyit koululaiseltasi kuulumisia? Kysyitkö niin, että hän tiesi Sinun todella haluavan tietää päivän rautaisannoksen kaveripiirisotkuja ja mukavasti menneitä oppimiskokemuksia? Tai toisinpäin? Oletko Isovanhempana muistanut kysyä lapsenlapsiltasi mitä viimeksi opettelitte vaikkapa historiassa?

Useissa kunnissa säästetään lomauttamalla myös opettajia, vaikka tilauskantaa riittää. Niissä päivissä, kun oma opettaja on pois tai kun oma opettaja suhaa toisenkin opetusryhmän peräänkatsojana, piilevät kaikki skandaalin ainekset. Lapset toimivat vähän kuin mullit: kun johtaja huomaa, että aidassa on reikä, koko porukka juoksee häntä kaaressa villisti äännellen kohti uusia seikkailuja. Seikkailupäivän aidanylitysten anti ei välttämättä ole opetussunnitelman mukainen.

Entä koska viimeksi kysyit kuulumisia esimieheltäsi, puolisoltasi, vanhemmiltasi, työkaverilta, toisilta harrastuksiin kuskaavilta vanhemmilta? Kuuntele tarkalla korvalla, kannusta, rohkaise ja pidä keskustelu Teidän kahden välisenä luottamuksen osoituksena!

Toisesta ihmisestä välittäminen kuulukoon jokaiseen päivään. Se on halpa lääke moneen pikkuvaivaan -ja isompaankin kremppaan. 

Kuulemisiin!

Minna Sarvijärvi

Joulun aikaa

Keskiviikko 9.12.2009 klo 8:27 - Pilvi Kärkelä

Joulun aikaa   

Pienet  varpaat sipsuttavat hiljaa joulukalenterin luokse ja kätönen kokeilee kalenterissa olevia taskuja tarkasti. Mitähän se tonttu on tänä yönä taskuun sujauttanut. Pienen lahjan löydettyään pikkuisen tytön sydän on riemuissaan. Ikkunasta käydään kurkistamassa näkyykö huurteisella nurmikolla tontun jälkiä. Jännitystä ja Joulun odotusta ilmassa.

Mutta kuinka monen pieni kätönen jää ilman luotettavaa, rakastavaa vanhempaa tai läheistä aikuista? Pienen lapsen sydän käpertyy yksinäisyyteen, syyllisyyteen, hylättynä olemiseen, arvottomuuteen.  Onko sinulla aikaa pysähtyä läheisyydessäsi olevien lapsien kanssa ja nähdä heidän mahdollinen hätänsä, turvallisuuden kaipuunsa. Perheissä ja kodeissa eletään monenlaisissa tilanteissa, vanhempien työkiire, masennus, alkoholi , fyysiset ja psyykkiset sairaudet mitkä voivat tuoda lapsille turvattomuutta ja pahaa oloa.

Meistä jokainen voi antaa muutamankin hetken viikossa läheisille lapsille ja olla sitä kautta tukena koko perheelle, luotettavalla ja sydämestä annetulla  ajalla. Näin Joulun aikaa on aika antaa lahjoja ja muistaa läheisiä. Ja sinäkin voit olla antamassa lapselle niitä pieniä hetkiä, jotka kuitenkin kantavat paljon.

Hetken hiljentyessä voimme nähdä  edessämme lapsen kapaloituna seimeen, enkel kuoron laulavan ja ylistävän. Tuomassa meille  ilosanoman Jeesuksesta Kristuksesta, Joulun lapsesta.

Hyvää ja siunattua Joulun aikaa!

 Pilvi Kärkelä

Kihniön Keskustanaisten pj

 

 

 

URJALAN KULMILTA

Torstai 30.7.2009 klo 13:58 - Paula Virtanen

 URJALAN KULMILTA

Arvoisat Keskustanaiset perheinenne, tuon terveiseni täältä Etelä-Pirkanmaalta, Urjalan Taikayöstä! Parasta- aikaa puuhaamme täällä tulevia, perinteisiä Pentinkulma-päiviä. Jo 32. kerran muistelemme Väinö Linnaa ja hänen tuotantoaan. Tämän vuoden teema on Parantaako kirjailijan veitsi?

Urjala-viikko sisältää runsaasti monipuolista ohjelmaa joka kylällä; runoa, proosaa, kirjakahvilaa, seminaareja, taidenäyttelyitä, käsitöitä, lasten lumottua lasipäivää, kirjoittajaleirejä, kirjailijoita…ym.

Väinö Linna reitti syntyi Urjalaan vuonna 1978, kun kirjailija itse johdatti lukijansa Täällä pohjantähden alla-trilogian maisemiin. Väinö Linna ( s. 1920 ) vietti Urjalassa elämänsä 18 ensimmäistä vuotta.

Suosittelen tätä tunnelmallista kierrosta, jossa mennyt ja nykyisyys kohtaavat luontevasti. Reitin voi kulkea itsenäisesti opaskirjan avulla tai meidän omien mukavien oppaiden kanssa.

Väinö Linnan reitillä nautitaan mm. hääkahvit Koskelan torpalla, kun Akseli ja Elina saavat toisensa… Ryhmille räätälöimme elämyksellisen päivän Urjalassa ryhmän toiveiden mukaan.

Tänäkin vuonna Pentinkulman päivät huipentuvat pääjuhlaan lauantaina 1. päivänä elokuuta. Avaajaksi ja päävieraaksemme saamme pääministeri Matti Vanhasen. Joten kyllä tässä haasteita riittää niin valtuuston puheenjohtajana kuin keskustanaisenakin.

Näinä aikoina yhteisten asioiden hoito ja päätöstenteko ei ole helppoa. Talousvaikeudet, irtisanomiset ja lomautukset koskettavat useita kuntia. Maaseudut tarvitsevat nyt uusia, nuoria ja rohkeita yrittäjiä. Kunhan nyt pidämme kaikin keinoin rattaat pyörimässä, niin varmasti suomalaisella sisulla selviämme. Talkoita ja asennetta se vaatii. Ehkä opimme myös arvottamaan ja arvostamaan asioita uudella tavalla. Tuskinpa on haittaa vaikka me jokainen hieman tinkisimme tästä nykytasosta. Meillä täällä koti-Suomessa ovat asiat kuitenkin hyvin, vessammekin voimme vetää juomavedellä.

Meillä täällä Pirkanmaalla Keskustanaiset ovat aktiivisuudellaan ja toiminnallaan luoneet hyvän tukiverkoston. Täällä on sisäistetty asia että ihminen ja lähimmäinen on tärkein.

Suuri kiitos siitä kuuluu pitkäaikaiselle luotsillemme, toiminnanjohtajallemme Pirkko Vuolteelle. Hän on aina jaksanut tukea ja kannustaa meitä naisia.

Hyvät kanssasisaret, tervetuloa elämysmatkalle Pirkanmaalle. Täältä löytyy joka kunnasta mielenkiintoisia kohteita ja voimanlähteitä elämän suolaksi.

Tavataan taas Pentinkulman päivillä!

 

Paula Virtanen , yrittäjä

Urjalan kunnanvaltuuston puh. joht.

Aamulehti mainostaa

Maanantai 29.6.2009 klo 9:31 - Pirkko Vuolle

Aamulehti mainostaa

Viimeisen kuukauden aikana, EU vaalien jälkeen, maakuntamme ykköslehti "levikiltään" aloitti mahtavan, ilkeästi sanottuna mainoskampanjan keskustaa vastaan. Keskustan on perinteisesti hyvin vaikea saada mitään tapahtumistaan - ministerien vierailusta - ynnä muusta keskustan imagon kannalta hyvistä asioista Aamulehteen, mutta nyt vaaliraha kohun myötä on pääministerimme (lue keskustan puheenjohtaja) kuvallaan ja lausumillaan ollut (päässyt) lehden etusivulla, voisi sanoa lähes joka lehdessä jotakin.

Oliko niin, että kun media kampanja keskustan vain kahdesta parlamentaarikosta ei mennyt läpi, niin mustamaalaus joka tapauksessa piti aloittaa. Säälittää nykyinen taso, kun maassamme olisi tavallisen kansalaisen kannalta tärkeitä yhteisesti läpi vietäviä asioita, halutaan sotkeutua "myyvään" toissijaiseen journalismiin.

Kaiken tällaisen kirjoittelun jälkeen sitten hurskaasti ihmetellään, miksi ei luoteta politiikkaan ja miksi ei mennä äänestämään. Toki on ihan hyvä, että politiikan puolellakin "mätä" paiseet puhkotaan pois, mutta rajansa se pitäisi haukunnallakin olla.