Mari Kiviniemen linjapuhe Lahdessa 13.6.2010

 

Puheenjohtaja Mari Kiviniemen puhe Keskustan Lahden puoluekokouksen pääjuhlassa 13.6.2010

 (muutosvarauksin)

 Hyvät ystävät, hyvät keskustalaiset täällä salissa ja kautta koko Suomen, arvoisat kansainväliset vieraat,

 Suomen Keskusta astuu nyt uuteen aikaan. 

 Jokainen meistä yksin ja yhdessä tuntee ihollaan tämän kokouksen merkityksen. Jokainen meistä on valmis ylpeänä seisomaan jokaisena viikonpäivänä keskustalaisten ajatusten ja tekojen takana.

 Tämän puoluekokouksen tärkein lopputulos on se, että Keskustan ohjakset pysyvät tiukasti meidän omissa käsissämme. Tältä pohjalta Keskusta on valmis aloittamaan nousun suurimmaksi puolueeksi.

 Se, mitä tapahtuu Keskustalle ja sen yhteiskunnalliselle linjalle on keskustalaisten oman tahdon asia!  Käytämme tätä oikeuttamme itsenäisesti ja pystypäin perustellen sen ääneen ja selkeästi myös kannattajillemme.

 Minä lupaan teille: Me emme luovuta Keskustan avaimia ja lompakkoa muille, emmekä ulkoista vastuutamme puolueen aatteesta tai Suomen linjasta!

 Me allekirjoitimme tässä kokouksessa sopimuksen keskenämme: nyt ei ollut aika luovuttaa! Keskustan aika ei ole ohi, Keskustaa tarvitaan. Sitä tarvitaan sitä enemmän, mitä vaikeammaksi aika muuttuu.

 Här i Lahtis kom vi överens om att Centern inte ger upp. Finland behöver Centern. Ju svårare blir tiderna, desto mer behöver detta land vårt parti.

 Hyvät ystävät, arvoisa puoluekokous,

 Keskusta on valmis taisteluun oikeudenmukaisen ja uudistuvan Suomen puolesta.

 Tältä perustalta aloitamme työt:

 Meillä on uusi tavoiteohjelma. Meillä on uusi puoluejohto.

 Osoittakaamme tämä myös muille!

 Meidän odotettiin käpertyvän täällä kokoon ja alistuvan tappioon. Minulla on tänään täältä poliittisille kilpailijoillemme tärkeä viesti. Me emme käperry, me emme muuten häviä. Me tulemme ja me voitamme suomalaisten tuella.

 Tässä ajassa suomalaisilla on paljon kysymyksiä. Meillä on oltava heille vastauksia.

– Niihinkin hiljaisiin kysymyksiin ja toiveisiin, jotka esitetään vaatimattomasti, ilman suurta ääntä ja voimaa, pitää vastata.

 Me emme voi kertoa vain sitä, mitä ihmiset haluavat kuulla. Meidän tulee myös kertoa se, mitä heillä on oikeus tietää.

 Kodeissa ja työpaikoilla on epävarmuutta tulevasta. On epävarmuutta arjen asioista. On huolta työstä ja toimeentulosta. On huolta läheisen hyvinvoinnista. Jaksaako kaveri? Mihin minä riitän? Kuka välittää minusta?

 Keskusta on johtanut Suomea kaikissa suurissa murroksissa. Suomelle ja Keskustalle on aina lopulta käynyt muutoksissa hyvin. Meillä on kunniakas historia.

 Me olemme olleet vakauttava poliittinen liike – ihmisen arvoa, kehittymistä, oppimista, sydämen sivistystä ja ihmisarvoa kunnioittava liike.

 Hyvät ystävät,

 Lähihistoria opettaa ja neuvoo meitä, kun nyt aloitamme työnteon.

 Vuonna 1991 me saimme kantaaksemme kovan vastuun. Suomi vajosi nopeasti lamaan. Pääministeri Esko Ahon johdolla Keskusta vei Suomen läpi raskaiden vuosien. Muiden kutoman kotitekoisen laman sotkujen siivoaminen jäi Keskustan tehtäväksi. Keskustan johdolla luotiin pohja vientivetoiselle kasvulle.

 Silti tuohon aikaan sisältyi monta sellaista inhimillisesti surkeaa tarinaa, jotka olisivat saaneet jäädä toteutumatta. Kaikkeen ei pystytty. Kaikkeen ei kyetty.

 Anneli Jäätteenmäki nosti meidät vaalivoittoon 2003 eduskuntavaaleissa. Sillanrakentajia, sitä Anneli ja Keskusta olivat jälleen kerran. Anneli nosti naisten ja miesten tasa-arvon ja vastakkainasettelun torjumisen ykkösteemoiksi vaaleissa. Kiitos Annelin erityisesti sukupuolten tasa-arvoon työelämässä liittyvät asiat ovat olleet siitä lähtien todellisesti politiikan esityslistalla.

 Sitten tulemme sinuun, hyvä Matti. Kun tarkastelee työtäsi pääministerinä, olen sitä mieltä, että koko Suomi, kaikki suomalaiset ovat sinulle kiitoksen velkaa. Niin vakaasti olet maata johtanut kansainvälisen talousmyllerryksen keskellä. Keskustalaisena tahdon kuitenkin kiittää sinua erityisesti siitä, että pääministerinäkin olet ollut puolueen mies. Olet hallituksessa työskennellyt tinkimättömästi Keskustan tavoitteiden eteen. Me lähelläsi toimineet olemme nähneet sen selkeimmin.

 Syksyllä 2008 alkaneessa talouskriisissä sinä osoitit johtajuutta.

 Emme olisi voineet tehdä kriisin estämiseksi mitään. Keskeiset vientimaamme eivät voineet ostaa tuotteitamme. Telakat, tehtaat, konepajat, alihankkijat ja satamat hiljenivät.

 Tämä heijastui edelleen työttömyydeksi, konkursseiksi ja maksuvaikeuksiksi. Ilman elvytystä jälki olisi ollut pahempaa. Tämä hallitus on työskennellyt määrätietoisesti taantuman iskujen tasoittamiseksi sinun johdollasi.

 Varapuheenjohtajat Paula ja Antti, te teitte pitkän ja hienon työn puoluejohdossa. Kiitos siitä. Kiitän teitä meidän kaikkien puolesta. Te palvelette tätä kansanliikettä jatkossakin monin eri tavoin. Sen tiedän ja tunnen. Me tarvitsemme teitä.

 Samoin Jarmo teki paljon vahvaa työtä Etelä-Pohjanmaan piirin ja puolueen eteen. Kiitän häntä siitä ja reilusta asenteesta: pulinat pois.

 Hyvät ystävät,

 Mari/Kiviniemi on nyt tässä. Mikä siis muuttuu? Mikä muuttuu ennen vaaleja? Mikä muuttuu vaalien jälkeen? Mikä puolueessa muuttuu?

 Täältä Lahdesta lähtien: me palautamme suomalaisille uskon Keskustaan! Me kerromme suomalaisille, että Keskusta on vakauttava poliittinen puolue - sivistystä ja ihmisarvoa kunnioittava kansanliike.

 Keskusta on kansalaisia yhdistävä tekijä. Me uskomme ihmiseen, työhön ja huolenpitoon. Meillä miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia. Meille koko Suomi on tärkeä.

 Hallituksessa tämä tarkoittaa vastuullista politiikkaa hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Me torjumme opposition populismin ja löysät puheet.

 Ensi kevään eduskuntavaalien asetelma on selvä. Vain olemalla suurin puolue, voimme olla varmoja politiikkamme jatkumisesta hallituksessa.

 Kokoomuksen ja sosialidemokraattien yhteistyötä, sinipunaa on rakennettu jo jonkin aikaa. Sen pohjaa on valettu sen uskomuksen varaan, että Keskusta romahtaa viimeistään ensi kevään vaaleissa.

 Näin ei käy. Ei muuten onnistu.

 Tämän Lahden kokouksen valama pohja on toisenlainen. Voimme ottaa sinipunan haasteen vastaan ja kansan kanssa estää paluun sinipunan edustamaan epäoikeudenmukaiseen politiikkaan!

 Täällä Lahdessa olemme kirjoittaneet reseptin, joka torjuu sinipunan paluu.

 Reseptimme toimii koko maassa.

 Voittoisalla tuloksella me olemme edelleen vaalien jälkeen johtava hallituspuolue ja pääministeripuolue. Tätä me haluamme, mutta sen eteen on tehtävä rajusti työtä. Tulos on käden ulottuvilla, mutta se voi myös karata, jos emme tee viisaasti töitämme.

 Olen laittanut itseni likoon tämän kansanliikkeen ja suomalaisten hyväksi. Haluan, että olet kumppanini tässä työssä - järjellä ja tunteella. Siis täysillä.

 Vaalivoitonkaan jälkeen talous ja sen kehitys ei jätä meitä rauhaan. Syömävelkaa ei voi kasvattaa loputtomiin, tässäkin Keskusta on johdonmukaisesti kohtuuden linjalla.

 Kolmannen tien talousoppiin kuuluu olennaisesti senkin siivilöiminen, missä kulkevat yhteiskunnan ja yksilön vastuiden ja velvollisuuksien rajat? Mihin käytetään yhteistä rahaa ja mitä kukin maksaa omasta pussistaan.

 Verotus tulee olemaan tulevina vuosina vahvasti esillä. Se voi olla hyvinkin yksi keskeisistä tulevaa hallituspohjaa yhdistävistä tekijöistä.

 Verotuksessa on pyrittävä mahdollisimman laajoihin veropohjiin. Tämä tekee mahdolliseksi verotuksen kohtuullisuuden. Suomalaisen työn ja yrittäjyyden menestystä pitää tukea kaikin voimin. Työn verotuksen kehittämisen tavoitteena tulee olla työntekoon kannustaminen.

 Veronkorotukset vaikuttavat aina joko suoraan tai ainakin välillisesti yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. Veroratkaisut onkin tehtävä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

Vaikka suomalaisen mallin mukainen hyvinvointiyhteiskunnan perusta kestää nytkin menossa olevan koettelemuksen, pitää kokonaisuuden osiin suhtautua kaiken aikaa rohkealla uudistusotteella.

 Keskustan mielestä kansalaisten sujuva elämä kulkee ennen järjestelmien ihannointia. Näin katsottuna meillä Keskustassakin on ollut luvattoman vähän sanottavaa siihen, miten kansalainen saa järjestettyä oman elämänsä, perhe-elämänsä ja työssä käymisensä johonkin järkevään malliin. 

 Työelämä on muuttunut paljon lyhyessä ajassa. Ensin kysyntä ja nyttemmin jossakin määrin myös työn tarjonta on vienyt siihen suuntaan, että työsuhteet lyhenevät.

 Se, mikä on ollut joillakin aloilla arkipäivää aina – kuten rakennusalalla – leimaa nyt erityisesti kasvavaa palvelusektoria. Työpaikkojen ja työsuhteiden väliin tippuu moni työstä toiseen siirtyvä.

 Kun sdp:n ja koko poliittisen työväenliikkeen työelämälatu on jo pidempään ollut kateissa, Keskustalle tarjoutuu tässä tilaisuus uusien ratkaisujen esittäjäksi..

 Kokoomuksen linjaksi on vahvistunut: "antaa olla, antaa mennä" – annetaan markkinoiden hoitaa. Siitä sanon: Väärin!

 Työelämän ja muun hyvän elämän yhteen nivomisessa tarvitsemme uutta lainsäädäntöä pätkätyön nostamiskeksi samanarvoiseksi muun työn kanssa. Tarvitsemme varmasti sellaista perusturvan kohennusta, joka noudattaa keskustalaista mallia. Mallia, joka ei heitä ainakaan ketään töihin pyrkivää tien poskeen.

 Tarvitsemme ne nuoret, jotka nyt uhkaavat jäädä vaille ensimmäistäkään työmahdollisuutta, tekemään oma osuutensa ja saamaan mahdollisuutensa näyttää.

 – Keskustan pitää löytää viitoitus, jolla nuoret löytävät tiensä töiden äärelle.

 Puhuin vappuna siitä, miten Suomeen rakennettavien ydinvoimaloiden työmailla tulee olla tarkkana suomalaisen työelämän ja työehtojen suhteen. Sanoin myös, että lupiin voisi liittää työehtojen valvontaan liittyviä ehtoja rakennuttajille. Olen saanut mielikseni huomata, että SAK on ottanut kantaa samaan asiaan.

Meidän on rakennettava Suomea yhdessä. Kutsumme tähän yhteistyöhön kaikkia suomalaisia – niin palkansaajia kuin työnantajia ja muita puolueita.

Olen sitoutunut jatkamaan keväällä aloitetun kolmikantaisen kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman valmistelua.

Odotan kuitenkin tältä valmistelulta aitoja tuloksia ja konkreettisia päätösehdotuksia suomalaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Sellaisia, joita Suomi ja suomalaiset tarvitsevat tässä ajassa ja tulevaisuudessa. 

Kutsun koolle elokuussa laajasti yhteiskunnan eri tahot mukaan lukien parlamentaarisen opposition etsimään yhdessä keinoja tuon kolmikantaisen työn pohjalta, kuinka selviydymme tästä lamasta mahdollisimman vähin vaurioin, vahvistamme työllisyyttä ja luomme edellytyksiä ennusteita vahvemmalle talouskasvulle.

Keskustan ajama ja rakentama perusturvamalli on toiminut hyvin, se on kannatellut erityisesti niitä ihmisiä, joita työmarkkinoiden järjestelmät eivät auta. Perusturva on ollut nimensä mukaista ja estänyt syrjäytymisen ja raadollisen luokkayhteiskunnan muodostumisen Suomeen.

 Kattavan perusturvan myötä, jonka yksi haara muuten myös takuueläke on, pitää antaa uusi mahdollisuus työn, koulutuksen ja perhe-elämän sovittamiseen niin, että kukin itse yhä enemmän voi hallita elämänmenoaan. 

Hyvät ystävät,

 Ehdotukset työurien pidentämiseksi erityisesti loppupäästään, aiheuttavat ihmisissä lähes paniikkireaktioita. Töistä halutaan heti pois kun se on mahdollista. Kun näin on, silloin ei kaikki voi olla kunnossa suomalaisilla työpaikoilla.

Uskon ehdottomasti, että työn tekemisen mielekkyys voidaan palauttaa. Kuunnelkaapa niitä ihmisiä, jotka saavutettuaan eläkeiän hyväkuntoisina, päättävätkin palata työelämään. Näitä ihmisiä on esimerkiksi hoiva-alalla jo paljon. He kertovat elävänsä elämänsä mukavinta aikaa – töissä. 

Syy tähän on ilmiselvä. Pakon ja ankaran velvollisuuden sijaan työntekijä kokeekin yhtäkkiä olevansa itsenäinen, tarpeellinen ja arvostettu.

Vaikka hänellä on mahdollisuus eläkkeeseen, on ykköseksi noussut työ. Tämä kertoo työmotivaation olevan kohdallaan.

Haluankin lähettää tästä kokouksesta näille uuden työelämän airuille kannustavat terveiset: viihtykää vapaasti töissä!

Keskustan viesti työpaikoille on siis kannustava. Työntekoa pitää lisätä työuran alussa, keskellä ja lopussa. Mutta tiedämme, että käskemällä työhön ei mennä, ei pysytä, eikä palata. Siitä syystä Keskusta sitoutuu työelämän kehittämiseen ja tervehdyttämiseen kaikella poliittisella voimallaan.

Jos nuoria naisia kaatuu masennuksen takia työmarkkinoilla kuin heinää, asiat eivät voi olla kunnossa. Jos samapalkkaisuuden mantraa hoetaan vuodesta toiseen, mutta naisen euro on edelleen 80 senttiä, asiat eivät voi olla kunnossa. Jos tuottavuus ja tehokkuus saavat työpaikalla lähinnä pelon kylmän hien pintaan, ei kaikki voi olla hyvin. 

Arvoisa puoluekokous,

On rehellistä myöntää, että viimeiset kaksi vuotta ovat olleet hyvin ikävää aikaa puolueellemme. Tälle on laitettu nyt piste. Me puhdistamme pöydän. Jos jotakin ruodittavaa vielä puoluekoneiston ulkopuolella on, niin se on asianomaisten asia, ei puolueen.

Lähdin 1980-luvulla itse politiikkaan mukaan ajatuksella, että haluan rakentaa Keskustasta entistä paremman puolueen. Nyt 2010-luvun alussa seison kärkipaikalla.

Keskustan vahvuus on yhdessä tekeminen. Puolueemme tulee olla sellainen, että siinä on hyvä olla ja sinne on helppo tulla. 

Alkiolaisuus kokee tällä puoluekokouskaudella rohkean uudelleen tulemisen. Vuonna 2012 tulee Santeri Alkion syntymästä 150 vuotta. Tämä tulee kuulumaan ja näkymään. Alkiolaisuus yhdistää meidät. 

Poliittisen työn valmistelu tarvitsee arvonpalautuksen. Olemme antaneet tämän perinteisen vahvuutemme hiipua. Samoin puolueen kansainvälinen toiminta ja yhteydet sisarpuolueisiin tarvitsevat uuden otteen. 

Koneistomme on toimittava ruohonjuuritasolta ylös asti saumattomasti. Kohtaamisia ja keskusteluja ei ole koskaan liikaa. Hyvät toimintamallit tulee levittää piireistä toiseen. 

Vastuunkantajia paikallis- ja piiritasoillakin tarvitaan. Se on toimintamme ydin. Meidän on huolehdittava, ettei joukkomme väsy yksin puurtamiseen. Puolueorganisaatiossa on kiinnitettävä huomiota sen työntekijöiden hyvinvointiin. 

Sisarjärjestöt ovat olleet aina ja ovat jatkossakin kiinteä osa puolueen toimintaan. Kullakin järjestölle on oma tärkeä tehtävänsä. Käytännön tasolta voi nostaa esille Keskustanaisten Tasa-arvon Akatemian, Keskustanuorten Politiikan Akatemian ja Keskustaopiskelijoiden arvokkaan työn korkeakoulupaikkakunnilla.  

Suhteessa kilpailijoihimme toimimme niin kuin haluamme itseämme kohdeltavan. Toimimme asiallisesti ja sivistyneesti. 

Nämä teot alkoivat jo tämän aamun puoluehallituksessa.

 Hyvä puoluekokousväki,

Ilmoittautuessani kilpailemaan puheenjohtajuudesta sanoin, että olen valmis pitkään työrupeamaan. Tiedän, että luvassa sadetta ja auringonpaistetta, poutaa ja pilviä.

Kerroin myös, että on aika rakentaa tietä ulos taantumasta. On aika luoda uutta kasvua ja työtä muuttuvassa maailmassa. Keskustan tehtävä on palvella suomalaisia. 

Moni sanoo pahimman olevan ohi taloudessa. Onko näin? Emme tiedä sitä varmuudella. Moni asia viittaa toki siihen, että talouden aallonpohja Suomessa ja maailmalla on ohitettu. 

Emme voi kuitenkaan olla varmoja siitä, että nousu on tukevalla pohjalla. Siksi meidän on oltava koko ajan määrätietoisia päätöksissämme ja työskenneltävä tosiasiat tunnustaen. Ei ole syytä jättää seuraavalle vaalikaudelle mitään sellaista, joka on järkevää tehdä nyt. 

Velat ja korot täytyy maksaa. Siksi on erittäin tärkeää, että emme lainaa lapsiltamme yhtään enempää kuin on pakko. Kodeissa ja työpaikoilla kaivataan varmuutta. 

Politiikkojen on kyettävä kertomaan talouskriisin keskellä, miten tästä noustaan. Tarvitaan paljon erilaisia toimia. Tarvitaan uudistusohjelma ja kansan luottamus sen läpiviemiseksi. Keskustan vaaliohjelma tarjoaa tähän vaaleissa parhaan vaihtoehdon suomalaisille. 

Suomalaisen työn turvaaminen on tärkeintä. Vain siten kaikki suomalaiset, voidaan viedä ehyenä joukkona tuleviin vuosiin. 

Hyvät ystävät, 

Miten Suomi pärjää globaaleilla markkinoilla? Mikä on taloutemme konsepti? 

Rakennammeko Suomen tulevaa kasvua muiden maiden ja talousalueiden tarpeiden ymmärtämiselle vai yritämmekö hyötyä muiden maiden olosuhteista ja raaka-aineista? 

Uskallammeko kohdentaa resurssejamme uudella tavalla ja arvioida ja tunnistaa Suomen vahvuuksia koko maa kokonaisvaltaisesti huomioiden? 

Olemmeko valmiit valtion vahvempaan rooliin työn ja teollisuuden kumppanina? 

Valitsemmeko tekemisen vai taantumisen? 

Me valitsemme tekemisen. Me olemme valmiita kohdentamaan resurssejamme uudella tavalla koko maa kokonaisvaltaisesti huomioiden. Me olemme valmiita valtion vahvempaan rooliin. Me olemme vientimaa, joka tunnistaa muun maailman tarpeet ja valtaa omilla tuotteillaan suomalaiselle työlle ja teollisuudelle sijan maailman markkinoilta. Me tarvitsemme talouskasvua. 

Miksi talouskasvua tarvitaan? 

Talouskasvu on aineellisen kasvun perusta. Talouskasvu on myös keskeistä työllisyyskehityksen kannalta. 

Työllisyys vaikuttaa suoraan kuntien ja valtion taloustilanteeseen. Talouskasvu on myös välttämätöntä elintason paranemisen kannalta. Joidenkin mielestä elintasosta voi aivan hyvin tinkiäkin. Ajatuksena on, ettei talouskasvua tarvittaisi. Talouskasvun yhdistäminen elintasoon tai tavaroiden määrään on kuitenkin harhaanjohtavaa. Tarvitsemme parempia ja laadukkaampia tavaroita ja palveluita, parempia tuotteita. 

Me menestymme globaalitalouden haasteissa vain laadukkailla tuotteilla. Suomalaisen työn tulokset ovat tuotteita, joita muut haluavat ostaa. Mikäli tuotteillemme on kysyntää, on myös suomalaista työtä. Näin hyvinvointiyhteiskuntamme voidaan rahoittaa ja pitää kaikista huolta. Siksi talouskasvua tarvitaan. 

Hyvät ystävät, 

Aina tarvitaan uutta. Uskon, että me löydämme vahvuuksia aloilta, joiden hiipumista on veikattu vuosikymmenet. Tarkoitan erityisesti omaa ruokatuotantoamme. 

Pian maailmassa on yhdeksän miljardia ihmistä. Näiden ihmisten pitää saada riittävästi ravintoa elääkseen hyvää elämää. Ongelma on ilmiselvä. Kaikille ruokaa ei ole tarjolla, jos mitään ei tehdä. Kysymys kuuluu: Aiommeko ratkaista tämän kansainvälisessä yhteisössä vai emme? 

Maapallon asukkaiden käytössä on rajallinen määrä viljelykelpoista maata – vaikka uutta raivataan, aavikoituminen ja eroosio etenevät ja tuhoavat osan hyvästä maasta. 

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ruuan saatavuuteen voimme aavistella. Se voi olla aluksi nollasummapeliä, jossa jotkut alueet kärsivät ja toisaalla ruuan tuotannon mahdollisuudet voivat parantua. 

Toisaalta olemme nähneet senkin, että kansainvälinen liikenne on yhä luonnon armoilla. Islantilainen tulivuori opetti meille sen. 

Elintarvikkeiden määrän riittävyys maailmassa heijastuu suoraan meille. Meidän omat tuottajamme ovat kylläkin jo pitkään pystyneet vastaamaan sekä elintarvikkeiden määrän että laadun osalta kiitettävästi kysyntään. – Se määrä tuotetaan, jolla oma väki ruokitaan. 

Meidän on ajateltava ruuan tuotannon, kulutuksen ja ruokapulan eli nälän yhtälö kokonaisuudessaan. Monimutkainen yhtälö on pilkottava ja katsottava jokaiseen kohtaan kestävä ratkaisu. 

On mielestäni viisasta lähteä perusteista: Suomessa ei pidä millään verukkeella vähentää ruuan tuotantoa. Tämä on lähtökohta. Monta muuta asiaa elintarviketalouden koko ketjussa pitää sen sijaan voida harkita avoimin mielin. 

Kemikaaleihin, fossiilisiin polttoaineisiin, pitkien matkojen takaa kuljetettuihin tuotantopanoksiin pitää suhtautua väistämättä pidättyväisyydellä. Koko maailman maatalouden ympäristöjäljen painauman pitää olla nykyistä matalampi. Tämä tiedostaen, meidän on rakennettava suomalaisen elintarviketalouden tulevaisuuden pohja.

Onneksemme mikään vaihtoehto ei ole poissuljettu. Suomessa ei ole myrkytetty viljelymaata aavikoiksi. Meillä ei ole eläinten hormonikasvatusta. Lääkintä on muutenkin eettistä ja kestää tarkastelun. 

Iso kysymys on, minkä linjan valitsemme tästä eteenpäin? 

Ensinnäkin, meidän on pidettävä ruokatuotantomme suuret linjat omissa käsissämme. Meidän on itse päätettävä, miten suhtaudumme esimerkiksi geenimuuntelun käyttöön ja mahdollisuuksiin kasvinjalostuksessa. 

Toisekseen perheviljelmät ovat olleet ja tulevat jatkossakin olemaan suomalaisen maatalouden vankka kivijalka. Tuotantotapa, eettisyys ja ympäristöasiat ovat entistä tärkeämpiä kuluttajille ja tämä arvojen muuttuminen tuo myös uskoa perheviljelmäpohjaiselle maataloudelle. 

Maatalouden jatkuvuuden edellytys on tuotannon kannattavuus. Pelkkä rakkaus työhön ei tuo toimeentuloa. Maataloustuotteista saatavan hinnan on oltava oikeudenmukainen ja viljelijän on saatava tuotantokustannusten lisäksi kohtuullinen korvaus tehdystä työstä. Tästä syystä tuottajien neuvotteluasemaa elintarvikeketjussa on pystyttävä parantamaan. Viljelijällä on oltava aito neuvottelumahdollisuus tuotteidensa hinnoista. Tämän tavoitteen eteen tehdään parhaillaan töitä. 

Suomalaisen ruuan myyntivaltti voi olla myös mahdollisimman luonnonmukainen tuotantotapa. Keskustan vaihtoehdossa suomalaisen kuluttajan eli asiakkaan ja suomalaisen tuottajan eli viljelijän edut ovat taas kerran yhteneväiset. 

Keskusta on pitänyt sata vuotta ja pitää jatkossakin huolta siitä, että suomalaiset voivat syödä puhdasta, turvallista kotimaassa kasvatettua ruokaa. 

Hyvä puoluekokous, 

Kuten Matti sanoi perjantaina, meille Keskustassa vihreä tuotanto ja sen mukainen talous ei ole mikään uusi ihmeasia. Olemme ekologisen talouden edelläkävijöitä ja nyt me otamme paikkamme sen kehityksen kärjessä 2010-luvun Suomessa. Luontoa on viljeltävä ja varjeltava. 

Miten käy meidän metsätaloutemme? Tätä on minultakin moni kysynyt.  Metsätaloutemme on ollut kokonaisuudessaan vuosikymmeniä taloudellisesti hyvin kannattavaa. Ilmastonmuutoksen näkökulmastakin se on keskeinen osa ylisukupolvista politiikkaamme. Lisäksi se on nyt tehtyjen ratkaisujen jälkeen vihreän energian sampo. 

Ala on murroksessa. Tarvitsemme uutta tapaa ajatella sekä puun käyttöä jalostuksessa että metsien arvoa kokonaisuudessaan. Metsätalous ja –teollisuus eivät ole hiipuvia osia yhteiskuntaamme. 

Uusiutuva, elävä puu raivaa itselleen tilan raaka-aineiden markkinoilla – se on selvä. Mutta pitää myös ymmärtää, että metsä on elämän laadun parantaja ja elinkeinojen edistäjä myös paikallaan kasvaessaan. Nämä eri näkökulmat pitää voida yhdistää, eikä kehittää riitaa kahden kannatettavan asian välille. 

Hyvät ystävät, 

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tunnetaan perinteisesti Keskustassa köyhän asiasta huolehtimisena. Ihmisarvon ja ihmisen kunnioittaminen ovat toimintamme ydintä. Tiedämme, etteivät yksin rakkaus ja toivo riitä. Tarvitaan poliittisia tekoja. Me välitämme ja toimimme.

Jatkossakin tarvitaan lujaa uskoa hyvinvointiyhteiskuntaan. Laadukkaat palvelut eri puolilla Suomea ja tulonsiirrot ovat taattavissa, kun rahoituspohjamme on vahva. Tähänkin tarvitsemme talouskasvua. Tarvitsemme myös kansalaisilta vahvan tuen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen. 

Keskustan linjalle on kannatusta. Meidän linjamme on estää ladun varteen tippumiset. Meillä on vahva historia perusturvan vahvistamisesta kansaneläkkeestä takuueläkkeeseen. Tekoja on. Silti tekemistä vielä riittää. 

Hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin taustalla on tänä päivänä monia eri tekijöitä ja syitä. Tämä asettaa haasteensa teoillemme. 

Verotuksen osalta Keskustalle on aina ollut tärkeää, että pieni- ja keskituloiset otetaan huomioon. Näin on oltava jatkossakin. 

Perhepolitiikasta ei koskaan puhuta liikaa. Lasten kasvuedellytykset täytyy olla kunnossa. Keskeinen haaste on vanhempien ajan- ja elämänhallinta ruuhkavuosien keskellä. Perheiden erilaiset elämäntilanteet tulee huomioida palveluiden ja järjestelmien osalta. Joustavien työaikajärjestelyjen yleistymistä on edistettävä ja kunnallista kodinhoitoapua lisätä.

On sanottu, että yksinhuoltajuus on nopein tie köyhyyteen. Meidän on pidettävä huolta, että jokaisella lapsella on perheolosuhteista riippumatta mahdollisuus harrastaa ja kuulua joukkoon. Perhetilanne ei saa olla kaveriporukasta erottava tekijä. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus kykyjensä mukaiseen koulutukseen. 

Myös yksinhuoltajavanhempaa tulee tukea. Rakkauden ja vastuun yhdistyminen pieniin tuloihin on vaikea yhtälö. 

Keskustanaiset ovat nostaneet tämän vuoden teemakseen yksin elävät. Keskustalle yksinasuvat ovat kuin osa perhettä: osana yhteisöä, naapurustoa ja lähimmäisiämme. 

Moni yksinasuva elää oman valintansa mukaan. Sitten on heitä, jotka ovat jääneet yksin. On nuoria ja vanhoja, naisia ja miehiä. 

Ajan henki on valitettavasti yksilöllisyyden korostaminen. Keskusta on yhteisöllisyyden puolue. Yksin ei tarvitse olla yksinäinen. Yksin ei tarvitse olla turvaton. Erityisesti vanhusväestön osalta meidän on luotava tapoja kohtaamisiin ja yhdessäoloon. Usein pelkkä naapurin mummun jututtaminen saattaa olla hyvä alku uudelle ystävyydelle. Tätä meidän kaikkien on syytä miettiä, tehdä arjen hyviä tekoja.

Vanhustenhoidossa ottaisin käyttöön meille tutun osuuskuntatoiminnan. Hoivatyössä tarvittaisiin perinteisten ratkaisujen rinnalle yhteisiä hankkeita, joilla turvattaisiin riittävät tilat ja palvelut vanhusväestölle. Tämän mallin valmistelusta voitaisiin sopia seuraavissa hallitusneuvotteluissa. 

Tällainen omaisten osuuskunta rahoittaisi esimerkiksi lisärakennuksia nykyisten palvelutalojen oheen. Osuuskunnan jäsenyys takaisi hoitopaikat kuhunkin tarpeeseen ja velvoittaisi osuuspääoman kartuttamiseen. Jäsenten lisäksi osuuskunta voisi tarjota palveluja muillekin, osuuskunnan määrittelemin ehdoin. 

Hyvä puoluekokousväki, 

Keskusta on sivistyksen puolue. Olemme olleet sitä aina. Viime vuosina on välillä tuntunut, että otteemme on kirpoamassa. Niin ei saa tapahtua. 

Pitkä ja kunniakas tie kansanvalistuksen ja nuorisoseuratoiminnan soihdunkantajana on vaalimisen arvoinen. Keskustalaiset ovat vaikuttaneet kulttuurin ja sivistyksen puolesta kunnissa, seurakunnissa ja järjestöissä. Eduskuntaryhmästämmekin löytyy monta kulttuuripersoonaa ja sydämen sivistyksen puolestapuhujaa. 

Sivistys on kansanvaltaa. Se on avoimuutta yhteiskunnassa ja puolueessa. 

Oppisopimuskoulutusta on laajennettava. Sen piiriin on saatava lisää yrityksiä. Vapaan kansansivistystyön ja kirjastojen merkitystä on vahvistettava. 

Perusopetuksessa on pidettävä huolta, että jokaisella on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus kykyjensä mukaiseen oppimiseen tasavertaisin mahdollisuuksin. Lasten koulumatkat eivät saa olla liian pitkiä. Jokaiselle nuorelle pitää taata toisen asteen opiskelupaikka. 

Keskustalle on aina ollut erityisen tärkeää koulutuksen tasa-arvo. Se on tarkoittanut sitä, että jokaisella lapsella on ollut asuinpaikastaan tai perheensä varallisuudesta huolimatta tie auki kansakoulusta ja peruskoulusta aina korkeakouluopintoihin. Tätä linjaa on oivallisella tavalla tukenut alueellisesti kattava korkeakouluverkko. Näin tulee olla myös jatkossa. Jokaisessa maakunnassa tulee olla jatkossakin korkeakoulu tai korkeakouluja. Tiedämme kuitenkin, että ikäluokkien pienentyessä korkeakoulujen aloituspaikkoja on vähennettävä ja rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Laatuun tulee panostaa.    

Keskusta ei kuitenkaan kannata ylhäältä päin annettuja ohjeistuksia ja määrällisiä tavoitteita siitä, miten rakenteellisessa kehittämisessä edetään. Osaamista ja tieteellistä tutkimustyötä tarvitaan koko maassa. Emme hyväksy näkemyksiä siitä, että yliopistoja ryhdyttäisiin ylhäältä päin kategorisesti jakamaan tutkimus- ja koulutusyliopistoiksi tai peräti lopettamaan tiedekorkeakouluja. Alueellisesti kattava ja laatuun panostava korkeakouluverkko takaa Suomen menestyksen jatkossakin.    

Keskusta tavoittelee seuraavassa hallituksessa opetusministerin salkkua. 

Hyvät ystävät, 

Keskusta astuu nyt uuteen aikaan. Me olemme koonneet rivimme. Me olemme yhtenäinen joukko. Me katsomme yhdessä eteenpäin. 

Poliittiset kilpailijamme odottivat meidän käpertyvän täällä kasaan. Jo kuukausia he ovat povanneet meille häviötä eduskuntavaaleissa. 

Ja sanon tämän vielä kerran: Emme muuten käperry. Emme muuten häviä. Me tulemme ja me voitamme suomalaisten tuella. 

Suomalaisilla on paljon kysymyksiä. Me annamme heille vastauksia. On aikaa johtaa ja kantaa vastuuta jälleen kerran. 

Jokainen meistä tuntee. Jokainen meistä tietää. Politiikalla on tehtävää tässä ajassa. Meillä on tehtävää. 

Toivotan turvallista kotimatkaa kaikille. Nyt kaikki yhdessä töihin.