TÖITÄ TARJOLLA!
ETSIMME TOIMINNANJOHTAJAA
Keskustanaisten Pirkanmaan Piiri on
osa Suomen Keskustanaisia, mikä on yksi Suomen vanhimpia ja suurimpia
poliittisia naisjärjestöjä. Keskustanaiset tukevat ja kannustavat
politiikassa mukana olevia naisia heidän pyrkimyksissään edetä
poliittisella urallaan.
Pirkanmaan Keskustanaiset hakevat
toiminnanjohtajaa edellisen siirtyessä muihin tehtäviin. Paikka on
osa-aikainen, minimissään 10 tuntia viikossa, 40 tuntia kuukaudessa.
Mahdollisuus saada jonkin verran lisätunteja sisarjärjestöiltä tarpeen
mukaan.
Työ sisältää hallinnointia, raha-asioiden
hoitoa, varainhankintaa, hallituksen kokouksien valmistelua ja
sihteerinä toimimista, toiminnan suunnittelua sekä muita hallituksen
määräämiä tehtäviä. Työhön kuuluu myös Pirkanmaan Keskustanaisten somen
ja kotisivujen ylläpitoa. Vaalivuosina on myös vaalikampajoiden
vetämistä yhdessä sisarjärjestöjen kanssa. Työn kautta olet
näköalapaikalla paikallis-, maakunta- ja valtakunnantason
päätöksenteossa.
Odotamme sinulta soveltuvaa koulutusta,
järjestökokemusta, digiajan vauhdissa pysymistä, keskustalaista
katsomusta sekä joustavuutta työaikojen suhteen, sillä työ sisältää myös
ilta- ja viikonlopputöitä.
Toimisto sijaitseen
Tampereella, Näsilinnankatu 23 A 1. Lisätietoja antaa puheenjohtaja
Tiina Räsänen, puh.040 512 4516. Hakemukset sähköpostitse
tiina.maarit.rasanen@gmail.com sunnuntaihin 19.2 klo 15 mennessä
___________________________________________________
VUOSIKOKOUS 10.5.2022 KLO 17
Pirkanmaan Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 10.5.2022 klo 17 Piiritoimisto Apilassa sekä hybridinä. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Ilmoittautumiset Kristiinalle: kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi 8.5. mennessä kokouslinkkiä ja -materiaalia varten.
Kahvitarjoilu ja arpoja. Tervetuloa!
Pirkanmaan Keskustanaiset ry, Johtokunta

BLOGIKIRJOITUKSIA:
Leena Risku:
Sairauden hoidosta kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia!
Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestelyvastuu siirtyy
kunnilta hyvinvointialueiden hoidettavaksi vuoden 2023 alussa. Pirkanmaan hyvinvointialue noudattaa Pirkanmaan maakunnan rajoja. Tammikuun aluevaaleissa äänestetään edustajat tulevan hyvinvointialueen valtuustoon päättämään siitä, miten nämä toiminnot tällä laajalla alueella tulevaisuudessa järjestetään. On pelätty, että raha ei riitä uudistuksen jälkeen toimintojen laadukkaaseen pyörittämiseen ja riski palveluiden heikentymiseen pienemmillä paikkakunnilla kasvaa.
Sairaudenhoito on pitkäaikaista ja kallista. Niiden ennaltaehkäisy on yleensä
halvempaa. Lisäksi ennaltaehkäisy on yksilölle inhimillisempää. Uusien
hyvinvointialueiden tulisikin keskittyä tulevaisuudessa vahvistamaan
niin fyysisten kuin psyykkistenkin sairauksien ennaltaehkäisyä, jotta
rahat riittäisi myös tulevaisuudessa ennalta arvaamattomien sairauksien
hoitoon.
Ihmiset ovat aikuisiällä hyvin eriarvoisessa asemassa terveytensä osalta. Osa
kuuluu työterveyshuollon piiriin ja heillä on säännölliset terveystarkastukset. Entä he, jotka eivät kuulu? Kuka kontrolloi heidän terveydentilaansa? Samoin eläköityneet? Täytyykö ihmisen ensin sairastua, jotta ovet terveyskeskukseen avautuvat? Alkavatko verenpaine-tai kolesterolikontrollit pyöriä vasta sitten, kun sairaus on jo kroonistunut? Vaikuttavampaa olisi näidenkin kansansairauksien osalta, jos terveydenhuoltomme puuttuisi asioihin ennaltaehkäisevästi. Jos esimerkiksi verenpainetaudin ensimerkit havaittaisiin riittävän ajoissa, voitaisiin terveysneuvonnalla saada tilanne haltuun ja potilaalle lisää huolettomia vuosia.
Julkiseen terveydenhuoltoon tarvittaisiin tietyn ikäisille ihmisille säännöllisiä
terveystarkastuksia, kuten työterveyshuollossa tehdään. Näitä voitaisiin toteuttaa osittain esimerkiksi digitaalisilla kyselyillä, hoitajakäynneillä sekä laboratoriokokein. Tulosten avulla seulottaisiin riskiryhmäläiset tarkempiin terveystarkastuksiin, mahdollisiin lääkealoituksiin sekä lämäntapaohjauksiin. Tällä tavoin toimitaan jo muun muassa tiettyjen syöpien seulontojen osalta – miksi ei kansansairauksien?
Terveydenhuoltoalalla on laaja joukko erityisosaajia sairaanhoitajien ja lääkäreiden lisäksi. Aamulehti esittelikin aikaisemmin yhden pirkanmaalaisen hankkeen, jossa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn oli otettu mukaan fysioterapeutit. Selkäkivusta kärsivä potilasta ei ohjattukaan
lääkärille vaan hän pääsi ensiksi fysioterapeutin konsultaatioon. Tämä
antoi potilaalle ensiavun lisäksi itsehoito-ohjeet. Tarvittaessa fysioterapeutti olisi voinut lähettää potilaan lääkärin jatkotutkimuksiin, mutta useimmissa tapauksissa jo edellä mainitut toimet auttavat potilasta ja hän pystyy jatkossa itse vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa saamiensa liikuntaohjeiden noudattamisella. Lääkäriaika säästyi sitä akuutimmin tarvitsevalle ja potilas kuntoutui nopeasti työkykyiseksi.
Samaa periaatetta voitaisiin noudattaa monen muunkin sairauden alkuoireissa. Esimerkiksi sydänterveyteen vaikuttaa merkittävästi elintavat;
terveellinen ruoka, liikunta ja riittävä lepo sekä stressin vähentäminen. Oikeanlaiset ohjaukset kohti terveellisiä elämäntapoja voisi antaa lisää terveitä vuosia monelle. Ruokailutottumuksien muutokseen voisi tarvittaessa motivoida ravitsemusterapeutti. Arkiliikunnan kannustajana tai oman liikuntalajin etsinnässä auttaa fysioterapeutti. Levon sekä stressinhallinnan merkityksestä kertoa esimerkiksi omahoitaja tai psykologi. Myös päihdeneuvontaa voisi tarjota aktiivisemmin ja tätä ammattitaitoa hyödyntää myös tupakasta vieroittautumiseen. Tupakointi aiheuttaa edelleen paljon kroonisia sairauksia sekä keuhkosyöpää ja näistä koituu iso lasku yhteiskunnalle. Yhdellä yhteydenotolla pitäisi kaikkien päästä oikea-aikaiseen hoitoon tai oikeanlaisen avun äärelle. Terveydenhuollon ammattilaiset osaavat
lähettää potilaan tarvittaessa lääkärille, jos jostain vakavammasta asiasta nousee huoli.
Neuvoloissa on jo kymmenien vuosien ajan tehty ennaltaehkäisevää työtä lasten terveyden hyväksi raskauden ensimetreiltä aina kouluikään saakka.
Pidämme tätä itsestään selvyytenä. Kouluiässä säännölliset terveystarkastukset jatkuvat kouluterveydenhuollon toimesta. Emme siis
kyseenalaista ennaltaehkäisevän työn merkitystä lasten osalta, mutta
eikö aikuisenakin ole oikeus vaalia terveyttä?
Näen sote-uudistuksen mahdollisuutena. Uusi aluevaltuusto aloittaa työnsä
maaliskuussa ja valmisteltavia asioita riittää. Tulevaan valtuustoon
tarvitaan päättäjiä, jotka eivät päivittele vaan ovat valmiita
tarttumaan toimeen! Mielestäni aikuisten säännölliset terveystarkastukset olisi yksi tapa varmistaa, että rahamme riittävät tulevaisuudessakin laadukkaisiin sote-palveluihin. Ennaltaehkäisevä toiminta parantaisi myös elämänlaatua ja turvaisi laadukkaan vanhuuden.
Leena Risku
farmaseutti, asiakkuuspäällikkö
aluevaaliehdokas (keskusta)
Hanna Holma:
Asiaosaamisella ja puolueella suurin merkitys
Sote-uudistusta on valmisteltu eri hallituskokoonpanojen aikana toistakymmentä vuotta. Mikään hallitus ei ole saanut uudistusta tehtyä, vaikka
palvelurakenneuudistus on nähty välttämättömänä. Lähes jokainen eduskuntapuolue on ollut jossain vaiheessa hankkeessa mukana, mutta sitä
ei ole saatu aikaisemmin maaliin. Valmistelu on ollut vaativaa. Kolmen
viikon päästä tehdään historiaa valitsemalla ensimmäiset hyvinvointialueiden valtuustot demokraattisesti aluevaaleilla.
Suomalaisten ikä- ja väestörakenne on muuttunut vuosikymmenten aikana. Erityisen haasteen suomalaisille sosiaali- ja terveyspalveluille tuo
vanhusvoittoinen väestö, erikoissairaanhoitopainotteinen terveydenhoito
ja vähenevä veronmaksajien joukko. Joidenkin puolueiden mielestä
uudistus on nyt joko väärin tehty tai sitä ei olisi tarvittu ollenkaan.
Tietysti näin isossa uudistuksessa voi olla vikoja, mutta niitä pitää
korjata, kun niitä ilmenee. Jos halutaan muuttaa toimintatapoja,
johtajuutta ja kustannusrakennetta, ilman rajua rakenneuudistusta ei
pärjätä. Kyse ei ole pelkän hallinnon uudelleenrakentamisesta vaan koko
sote-järjestelmän tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamisesta.
Olen kuullut moneen kertaan väitteen, että aluevaltuustoon valitun
aluevaltuutetun tärkein ominaisuus on asuinpaikka. Aluevaltuustossa
kuitenkin päätetään sote- ja pelastuspalveluiden kokonaisuuksista.
Yksittäinen aluevaltuutettu ei tule päättämään yksittäisen terveysaseman
sijainnista. On tärkeämpää, että valtuutettu ymmärtää lainalaisuudet,
miten asiat toimivat palveluissa. Ja on tärkeää, että valtuutetulla on
rohkeita tietoon perustuvia visioita, miten asiat tulee hoitaa koko
alueen asukkaiden parhaaksi. On kysymys valtavasta kokonaisuudesta ja
valtavasta luottamuksesta.
Myös puoluekannalla on valtava merkitys näissä vaaleissa. Vain Keskustalla
on tavoitteena, että jokaisessa kunnassa on vähintään yksi sote-piste.
Siis vähintään. Keskusta haluaa vahvistaa lähi- ja peruspalveluita. Tämä
on mielestäni suurin yksittäinen uudistuksen tavoite. Palvelut pitää
olla oikea-aikaisia, helposti saavutettavia ja järkevästi järjestettyjä.
Uudistusta ei tehdä uudistuksen vuoksi vaan siksi, että nyt ja tulevaisuudessa saisimme elää hyvinvointivaltiossa, jossa ihmiset voivat
hyvin ja jolla on varaa hoitaa hyvin palvelunsa.
Hanna Holma 323
Aluevaaliehdokas, Pirkanmaa
Sote-alan yrittäjä, terveystieteiden opiskelija (gerontologia ja kansanterveystiede)

Henna Palin
Lääketieteelliset faktat huomioitava hyvinvointialueen palveluita järjestettäessä
Terveyteen liittyviä haasteita kohdattaessa, on edessä lyhyt tai jopa koko
loppuelämän mittainen matka yhteiskuntamme eri instanssien tukea
nauttien. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen
kenttien nykyiset epäkohdat voivat pahimmassa tapauksessa johtaa
taisteluun omien oikeuksien puolesta.
Vaikka ongelmakohtia on tunnistettu, kehittämisessä ja valvonnassa ei olla
riittävän tehokkaasti onnistuttu. Alueellinen epätasa-arvo näyttäytyy
palveluiden suurina saatavuus-, sisältö- ja laatueroina. Esimerkiksi
pitkäaikaissairauksien seurannan, ensitiedon tarjonnan ja
sopeutumisvalmennukseen ohjauksen suhteen on osoitettavissa
Pirkkalassakin epäjohdonmukaisuutta. Myöskään palliatiivista eli elämän
loppuvaiheen oireenmukaista hoitoa ja hoivaa kotiin tuotettuna ei
pystytä Pirkanmaalla tasapuolisesti tarjoamaan.
Näen sote-uudistuksen tervetulleena mahdollisuutena järkevöittää prosesseja
ja kehittää alueellista ja kansallista tasa-arvoa. Tässä onnistutaan,
kun asioista on päättämässä riittävästi kokeneita substanssiosaajia ja
palvelumuotoilijoita. Tarvitaan vahvempaa johtamista,
syy-seuraussuhteiden hahmottamista, eettistä osaamista, yhteistyötaitoja
sekä uusien innovaatioiden ja näyttöön perustuvan tiedon käytäntöön
tuomista.
Lähipalvelut ja pelastustoimen riittävät tavoittamisajat on turvattava. Ammattitaitoisen henkilöstön ohessa ne luovat pohjan hyvinvointijärjestelmällemme. Perusteluna mielestäni
voidaan käyttää infarktipotilaan tarvitsemaa nopeaa hoidon aloitusta ja
tehokkaita varhaisia kuntoutustoimia. Puhutaan sitten
aivoverenkiertohäiriöistä, sydän- tai keuhkoveritulpista, on
lääketieteelliset faktat huomioitava palveluita järjestettäessä.
Vietäessä palvelut liian kauas tarvitsijoista, maksetaan säästöt jo
lähitulevaisuudessa moninkertaisten korkojen kanssa.
Suomi on ja pysyy harvaan asuttuna maana. Se on monessa suhteessa meille
rikkaus ja hyvinvoinnin lähde, josta tulee olla ylpeä.
Palveluverkostojen vahvistamista ja monimuotoistamista tarvitaan.
Yhteistyötä on voitava jatkossakin tehdä myös eri hyvinvointialueiden
kesken. Osaamista ja hyviä käytäntöjä kannattaa jakaa.
Tehokas hoidontarpeenarviointi, paljon palveluita käyttävien varhainen
tunnistaminen ja terveysshoppailun estäminen ovat tärkeitä
kehityskohteita. Palvelusetelimallia on arvioitava tarkoin. Iäkkäiden,
vammautuneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyspotilaiden hoidon ja
palveluasumisen laatua ja valvontaa on ensitilassa yhtenäistettävä.
Hoidon vaikuttavuutta on säännöllisesti arvioitava. Erikoissairaanhoidon
ja perusterveydenhuollon välistä kuilua loiventamalla saadaan aikaan
myös merkittäviä säästöjä nykyistä monipuolisempaa yhteistyötä tehden.
Väestön ikääntyessä huoltosuhde heikkenee. Elintavoillamme ja -ympäristöllämme
on suuri rooli kansanterveyttä koettelevien sairauksien
ennaltaehkäisyssä. Perintötekijöihimme emme niinkään voi vaikuttaa.
Sairaanhoidon rinnalla tarvitaan valistusta, ehkäpä myös yhteiskunnan
kevyttä ohjailua ennaltaehkäisevänä toimena. Järjestöjen ohella kunnille
jää merkittävä tehtävä terveyden edistäjinä.
Järjestöjen ydinosaamista vertaistuen tarjonnan ohessa on sopeutumisvalmennus ja
yleinen neuvonta. Niiden halutaankin olevan mukana palvelutuotannossa
aikaisempaanäkyvämmin. Jotta potilasjärjestöt saataisiin
järjestelmällisesti vakiinnutettua osaksi sairauskohtaisia
palvelupolkuja, on ammattilaisten terästäydyttävä ohjaustyössään.
Julkisen terveydenhuollon, sosiaali-, palo- ja pelastustoimen, yksityissektorin
ja järjestökentän on jatkossa puhallettava yhteen hiileen. Tässä piilee
sote-uudistuksen ydin: Tarvitaan aitoa, epäitsekästä yhteistyötä.
Palveluiden sisällön, laadun ja valvonnan on tulevaisuudessa oltava
julkisella ja yksityisellä sektorilla yhdenvertaista. Lääketieteellisen
tutkimuksen tukeminen ja henkilöstön nykyistä huomattavasti paremmista
työoloista huolehtiminen kulkevat toivottavasti uudistuksen mukana rinta
rinnan.
Elämänlaatu, alueellinen tasa-arvo ja monimuotoiset lähipalvelut kantavina tekijöinä rakennamme Pirkanmaasta ja koko Suomesta paremman ja turvallisemman paikan asua. Meistä jokainen voi vaikuttaa äänestämällä tammikuun aluevaaleissa, mihin suuntaan maatamme lähdetään kehittämään.
Henna Palin
Sairaanhoitaja, tutkimushoitaja
Aluevaaliehdokas
Keskusta, Pirkanmaa
Yksi Keskustan ratkaisu
lähipalvelujen vahvistamiseksi on se, että asiakas pääsee yhdellä
yhteydenotolla oikea-aikaiseen hoitoon. Tavoite on kunnianhimoinen,
mutta realistinen ja asiakaslähtöinen. Sosiaali- ja terveyspalveluissa
on asiakkaita, joilla on hyvin laaja-alainen ja monipuolisten palvelujen
tarve ja he kulkevat nk. ”luukulta toiselle”. Esimerkiksi
mielenterveyspalveluihin ja psykiatrisen hoidon piiriin on pitkät jonot
ja akuutti, oikea-aikainen ja riittävä palvelu ei toteudu, vaikka
asiakas olisi itse motivoitunut ottamaan apua vastaan ja haluaisi hoidon
ja tuen piiriin.
Työssäni haasteellisissa tilanteissa elävien
ihmisten kanssa toimin usein heidän äänenään ja puolustajanaan. Vuosien
aikana on ollut lukemattomia tilanteita, joissa ammattilaisten työryhmä
keskustelee asiakkaan kuullen ammattitermein niin, ettei asiakas ymmärrä
mitä hänestä puhutaan. Kun hyvinvointialueita ja palvelujen laatua ja
sisältöjä kehitetään, on tärkeää huomioida asiakkaan osallisuus ja
asiantuntijuus. Ammatillinen asiantuntijuus on työntekijöillä ja
ammattilaistiimeillä, mutta oman elämäntilanteen asiantuntijuus on
asiakkaalla ja sitä tulee kuunnella. Asiakkaan haasteellisessa arjessa
voi olla hyvin vääristyneitäkin toimintamalleja, joilla on selvitty
kuormittavasta arjesta ja niistä luopuminen voi olla vaikeaa ja jopa
pelottavaa. Asiakkaan kohtaaminen ihmisenä ihmiselle ja hänen aito
kuulemisensa on keskeinen laatu- ja vaikuttavuustekijä palvelujen
tuottamisessa.
Poliittista keskustelua kuunnellessa kompastumme
helposti samaan vaikeaselkoisuuteen. Käytämme puheessamme yläkäsitteitä,
puhumme esimerkiksi indeksikorotuksista jne. mutta unohdamme kertoa,
mitä asiat oikeasti tarkoittavat yksittäisen ihmisen kannalta.
Aluevaalit lähestyvät ja hyvinvointialueiden sote-palvelujen
tulevaisuudesta käydään runsaasti keskusteluja eri foorumeissa. Miten
voi olla kiinnostunut asiasta ja lähteä aktiivisesti mukaan toimintaan,
tai äänestää aluevaaleissa, jos ei ymmärrä mistä koko asiassa on kyse?
Yhtenä huolenaiheena näen kotiin jäävät, kielitaidottomat naiset, joita
on haasteellista tavoittaa. Meidän tehtävämme on puhua asioista
selkokielellä ja ymmärrettävästi niin, että jokainen ymmärtää, miten
lähipalveluja tuotetaan jatkossa, miten pääsee lääkäriin, mistä saa apua
ja mitä koko uudistus tarkoittaa yksittäisen pirkanmaalaisen
näkökulmasta.
Asioihin voi vaikuttaa osallistumalla ja osallistamalla. Nyt on aika vaikuttaa!
Tiina Räsänen, Akaa
Pirkanmaan Keskustanaisten pj.
Aluevaaliehdokas
Keskustanaisten Pirkanmaan piiri on asettanut tilitoimistoyrittäjä Pilvi Kärkelän ehdolle Keskustan
Pirkanmaan piirihallituksen seuraavaksi puheenjohtajaksi.
Pilvi Kärkelä on toiminut yli 20 vuotta Keskustan eri luottamustehtävissä. Puoluevaltuustossa, Pirkanmaan
piirihallituksessa ja -naisten johtokunnassa sekä paikallisella tasolla kunnallisjärjestössä ja
paikallisyhdistyksissä. Pilvi Kärkelä on ollut mukana kunnallisessa päätöksenteossa valtuusto-, hallitus- ja
lautakuntatyöskentelyssä. Maakuntatasolla sairaanhoitopiirin valtuustossa, maakuntahallituksessa sekä
maakunnallisessa sotevalmistelussa. Hänellä on pitkäaikainen kokemus sotepäätöksenteosta sekä useita
puheenjohtajan tehtäviä. Pilvi Kärkelä on toiminut myös mm. Keskustanaisten Pirkanmaan piirin
toiminnanjohtajana. Hänellä on laaja-alainen tietotaito järjestömme toiminnasta sekä hyvä jäsenten
tuntemus koko Pirkanmaan alueella.
Pilvi Kärkelä toimii aktiivisesti myös muissa järjestöissä. Hän on Pirkanmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja,
vahvistajavaliokunnan puheenjohtaja sekä Suomen Yrittäjien valtuuston jäsen. Pirkanmaan edunvalvonta,
sidosryhmien tunteminen, eri puolueiden valtakunnantason päättäjien tunteminen ja laajat muut verkostot
ovat asioita, joita Keskustan Pirkanmaan piirihallituksen puheenjohtajan työssä tarvitaan. Siksi valintamme
on osaava, uudistava ja kokonaisuuksia hallitseva Pilvi Kärkelä.
Keskustanaisten Pirkanmaan piirin johtokunta

BLOGIKIRJOITUKSIA:
Minna Sarvijärvi:
Syksy on kekrin aikaa. Kekri on ollut maatalouskulttuurin suurin vuosijuhla,
vaihdoskohta, sadonkorjuuaika. Kekriin liitetty runsas syöminen ja juominen
lienee alkuperä ’kekkereille’. Suomessa valmistaudutaan suureen muutokseen, alueuudistukseen. Siihenkin liittyy pitkä ja perusteellinen puurtaminen. Toivon todella, että uudistuksessa onnistutaan niin, että monille kekkereille on aihetta.
Ylöjärven keskustanaiset tekivät toisten rohkaisemana aloitteen liikkuvista hammashoitopalveluista. Nyttemmin idea on saanut laajempaakin julkisuutta ja liikkuvia palveluita sovitellaan moneen muuhunkin toimintaan. Siinä voisi olla järkeä. Kunhan samalla huolehditaan siitä, ettei byrokratia minkään palvelun yhteydessä lisäänny tai mutkistu.
Uudistuksen yhteydessä elämme aikaa, jolloin etäyhteyksien hyödyntämisestä on tullut arkea. Mutta samaan aikaan on valtavasti heitä, joilla ei ole mahdollisuutta, taitoa, rohkeutta tai laitetta hyödyntää sähköisiä asiointikanavia. Olisiko nyt oikea aika opastaa kansalaiset ainakin löytämään omat terveystietonsa sähköisestä arkistosta? Eiköhän valmistauduta antamaan naapurille tai läheiselle aineeton joululahja vierihoidon merkeissä, aloitetaan vaikka kanta-arkistossa!
Minna Sarvijärvi
aluevaaliehdokas
Miia Rajala:
Ihmisten tarpeet edellä, lähipalveluita vahvistaen!
Keskustan
aluevaaliohjelma julkaistiin 27.9. Se on nyt kaikkien luettavana ja
kommentoitavana. Puoluehallituksen ja -valtuuston hyväksymä ja
viimeistelemä sekä pirteän ulkoasun saanut ohjelma.
Työryhmän
jäsenenä tiedän ohjelman työvaiheista. Mietin, onko lopullista versiota
jouduttu vielä kovasti tiivistämään tai asioita muokkaamaan. Säilyykö
alkuperäinen ajatus sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluiden
kehittämisestä ja vastaako työn tulos edelleen asetettuihin
tavoitteisiin?
Vaaliohjelmassa näkyy mielestäni erinomaisesti
puolueen arvot ja visio. Siinä on tunnetta ja tunnelmaa. Välittämistä ja
kokemusta. Uudistus vie askeleen lähemmäksi tasa-arvoisempaa Suomea.
Sosiaali-, ja terveys- sekä pelastuspalveluita kehitetään ihmisten
tarpeet edellä.
Pitkälti toista vuosikymmentä valmistellun sote-
uudistuksen tavoitteena on turvata meille jokaiselle laadukkaat,
yhdenvertaiset palvelut, löytää tehokkaat toimintatavat, turvata
ammattitaitoisen työvoiman saanti, parantaa turvallisuutta ja vastata
yhteiskunnallisten muutosten haasteisiin. Palvelut tuotetaan toimivin
palveluketjuin julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin
yhteistyöllä. Tarkoituksena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja
terveyseroja, saada sosiaali- ja terveyspalvelut pelaamaan hyvin yhteen.
Toimivat terveydenhuollon palvelut vähentävät sosiaalipalveluiden
tarvetta ja sosiaalipalveluiden toimivuus vähentää terveydenhuollon
palveluiden tarvetta ja taakkaa. Yhteistyön on oltava joustavaa ja monen
suuntaista myös ensihoidon ja pelastuslaitoksen että poliisin ja
rajavartiolaitoksen välillä.
Sosiaali-, terveys- ja
pelastuspalveluiden kehittämisen lähtökohtana on turvallisuus,
hyvinvointi ja yksilölliset tarpeet. Palvelut tukevat hyvinvointia.
Jokaisen tulee voida luottaa tulevaisuuteen sekä siihen, että huolta
pidetään, kun apua tarvitsee. Hoivaa, hoitoa ja huolenpitoa on oltava
tarjolla oikea-aikaisesti kaikissa elämän vaiheissa ja kriisien
ilmetessä. Palvelut tuotetaan monipuolisesti lähellä palveluiden
tarvitsijoista. Palveluista syntyviä kustannuksia ei vieritetä
asiakkaiden itsensä kustannettaviksi.
Sote-alan toimijana,
yksityisellä ja julkisella, ja luottamushenkilönä sekä palveluiden
käyttäjänä katselen samanaikaisesti toimintaa eri näkökulmista.
Laadukkaat ja monipuoliset palvelut on oltava saavutettavissa
viivytyksettä ja ne on löydyttävä läheltä. Avun tarpeen ilmetessä ei
voimavaroja yleensä enää riitä tarvitun palvelun etsiskelyyn ja
vaatimiseen. Palvelu tulee saada nopeasti yhdellä yhteydenotolla ja
tarvittaessa päivystyksenä. Palveluiden pariin hakeutuessa apu pitää
järjestyä kyseisessä toimipisteessä, mikäli erikoissairaanhoidolle ei
ole tarvetta. Apua tarvitsevien pärjäämiseksi kotona tulee tarjota
riittävät resurssit kotiin tai järjestää tarpeen mukainen hoito muutoin.
Omais- ja perhehoitoa vahvistetaan.
Sosiaali- ja terveysalan
toimintoja tukemaan otetaan digitalisaation ja teknologian innovaatiot,
mutta hoidon toteutumiselle ja laadukkaalle hoitotyölle oleellisin
tekijä on edelleen koulutettujen lääkäreiden ja hoitajien riittävä
määrä. Hillitsemme kustannuspaineita yksinkertaistamalla hallintoa,
lähipalvelun ja nopeaan palveluihin pääsyn ja sairauksien
ennaltaehkäisyn keinoin.
Sote-alan houkuttelevuudesta ja
pitovoimasta on huolehdittava. Hyvät työolot, kilpailukykyinen palkka,
työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja työssä
jaksamiseensa ovat tähän toimivia keinoja. Hyvällä
henkilöstöjohtamisella vaikutetaan koko uudistuksen tavoitteiden
saavuttamiseen, hyvinvoivan, osaavan ja motivoituneen henkilöstön
saamiseen ja pitämiseen sote-alalla myös tulevaisuudessa.
Miia Rajala
Kunta- ja aluepolitiikan työryhmä/Pirkanmaan aluevaaliehdokas
KESÄ 2021:
Kesäteatteriin sunnuntaina 11.7.21 klo 15
Vietetään yhdessä kesäinen iltapäivä Nokian Kesäteatterilla kuunnellen ja katsoen Reino Helismaan musiikkiin perustuvaa näytelmää Me tulemme taas. Hinta 30 € sisältäen lipun ja väliaikakahvin. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä. Ilmoittautumiset 15.6. mennessä kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi tai 040-556 7262
Keskustaväen Kirkkopyhä 29.9. Lempäälässä
Lounas ja kahvit 25€/ henkilö, maksu tilille: Pirkanmaan Keskustanaiset FI08 5730 0820 0029 92. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 24.9. mennessä Kristiina Mäki-Välkkilä, puh 040-556 7262 tai kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi
Ritajärven kierros 22.9. klo 10.20
Ruokailu (12,50 €/henkilö) Häijään Nesteellä klo 13.00 https://www.nestehaijaa.fi
Ruokailun jälkeen upeaääninen vuoden 2019 nuori tangokuningas Henri Jokinen esiintyy perheyrityksessään Häijään Nesteen kabinetissa.
Herkkujuustola klo 14.15 http://www.herkkujuustola.fi/
Alue on valtakunnallisen ”Vuoden retkipaikka 2017” -äänestyksen voittaja.
www.ritajarvi.fi
Tiedustelut ja ilmoittautuminen 18.9. mennessä:
Katariina Pylsy puh. 0500-727741
Pilvi Kärkelä 040-589 5709
Kristiina Mäki-Välkkilä 040-556 7262
Järjestää Pirkanmaan Keskustanaiset, Keskustan Pirkanmaan Piiri, Pirkanmaan Keskustanuoret ja Pirkanmaan Vesaiset
Miten haet MSL:n tukea järjestöllesi -koulutus 14.8. klo 17-20,
Bakery cafe, Tuomiokirkonkatu 26, Tampere
Eduskuntaan kuudella askeleella
Perheiden hyvinvointi on menestyvän kansakunnan perusta
Suomesta on tehtävä maailman lapsiystävällisin yhteiskunta, jokaymmärtääperheiden moninaisuuden. Päätökset pitää arvioida aina lasten ja perheiden näkökulmasta
-Perheille on annettava todellinen valinnanmahdollisuus hoidon ja varhais-kasvatuksen valinnassa.
Oikeus kotihoitoon turvataan kolmeen ikävuoteen saakka.
Suomeen on säädettävä samapalkkaisuuslaki.
-Kuukautis-ja inkontinenssisuojien arvonlisävero on alennettava 24 prosentista 10 prosenttiinTyöelämän joustot takaavat pidemmät työurat-Perheellisyys ei saa ollaeste työuralla etenemiselle.
-Hoito –ja hoivavastuun tasaisempi jakautuminen edesauttaa naisten asemaa työmarkkinoilla.Keskustalle tärkein arvo on lapsen oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempien kanssa sekä perheiden valinnanvapaus-Perhevapaan pitäminen on tehtävä isille houkuttelevaksi.
-Vuorotteluvapaan mahdollisuus on säilytettävä. Suuri osa naisista työskentelee vaativissa työtehtävissä tai vuorotyössä. Vuorotteluvapaa edistää työssä jaksamista.Naisyrittäjyys vahvistaa koko Suomea
-Suomeen tarvitaan yhä enemmän työllistäviä ja kasvavia yrityksiä. Työn, yrittäjyyden, opiskelun, perheen, vapaa-ajan ja arjen yhdistämiseen pitää tehdä sosiaaliturvan kokonaisuudistus.
-Yksinyrittäjän on voitavavähentääsairaan lapsen hoitajan palkka yrityksen verotuksessa.
Arvokas ikääntyminen on kunnia-asia
Maaseutu ei ole museo
KIRKKOPYHÄ JA PIRKANMAAN KESKUSTANAISTEN 70-VUOTISJUHLA 30.9.201
HUOM! Ilmoittautumisaikaa jatkettu keskiviikkoon 26.9. saakka!!
su 30. syyskuuta 2018 Juupajoella
Aloitamme juhlajumalanpalveluksella klo 10 Juupajoen kirkossa,
Kopsamontie 230. Jumalanpalveluksen jälkeen laskemme seppeleen
sankarihaudalle.
Juhlahetkeä vietämme Juupajoen Seurakuntalassa, Kopsamontie 200. Osallistumismaksu on 25€.
Ruokailujärjestelyihin liittyen toivomme ilmoittautumiset ja tiedon mahdollisista ruoka-aineallergioista toiminnanjohtajalle 24.9.18 mennessä, puh.
040-556 7262 tai kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Osallistumismaksun ja mahdolliset muistamiset voi suorittaa suoraan Keskustanaisten Pirkanmaan piirijärjestö ry:n tilille:FI08 5730 0820 0029 92