ETSIMME TOIMINNANJOHTAJAA

Keskustanaisten Pirkanmaan Piiri on
osa Suomen Keskustanaisia, mikä on yksi Suomen vanhimpia ja suurimpia
poliittisia naisjärjestöjä. Keskustanaiset tukevat ja kannustavat
politiikassa mukana olevia naisia heidän pyrkimyksissään edetä
poliittisella urallaan.

Pirkanmaan Keskustanaiset hakevat
toiminnanjohtajaa edellisen siirtyessä muihin tehtäviin. Paikka on
osa-aikainen, minimissään 10 tuntia viikossa, 40 tuntia kuukaudessa.
Mahdollisuus saada jonkin verran lisätunteja sisarjärjestöiltä tarpeen
mukaan.

Työ sisältää hallinnointia, raha-asioiden
hoitoa, varainhankintaa, hallituksen kokouksien valmistelua ja
sihteerinä toimimista, toiminnan suunnittelua sekä muita hallituksen
määräämiä tehtäviä. Työhön kuuluu myös Pirkanmaan Keskustanaisten somen
ja kotisivujen ylläpitoa. Vaalivuosina on myös vaalikampajoiden
vetämistä yhdessä sisarjärjestöjen kanssa. Työn kautta olet
näköalapaikalla paikallis-, maakunta- ja valtakunnantason
päätöksenteossa.

Odotamme sinulta soveltuvaa koulutusta,
järjestökokemusta, digiajan vauhdissa pysymistä, keskustalaista
katsomusta sekä joustavuutta työaikojen suhteen, sillä työ sisältää myös
ilta- ja viikonlopputöitä.

Toimisto sijaitseen
Tampereella, Näsilinnankatu 23 A 1. Lisätietoja antaa puheenjohtaja
Tiina Räsänen, puh.040 512 4516. Hakemukset sähköpostitse
tiina.maarit.rasanen@gmail.com sunnuntaihin 19.2 klo 15 mennessä

Sairauden hoidosta kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia!

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestelyvastuu siirtyy
kunnilta hyvinvointialueiden hoidettavaksi vuoden 2023 alussa. Pirkanmaan hyvinvointialue noudattaa Pirkanmaan maakunnan rajoja. Tammikuun aluevaaleissa äänestetään edustajat tulevan hyvinvointialueen valtuustoon päättämään siitä, miten nämä toiminnot tällä laajalla alueella tulevaisuudessa järjestetään. On pelätty, että raha ei riitä uudistuksen jälkeen toimintojen laadukkaaseen pyörittämiseen ja riski palveluiden heikentymiseen pienemmillä paikkakunnilla kasvaa.

Sairaudenhoito on pitkäaikaista ja kallista. Niiden ennaltaehkäisy on yleensä
halvempaa. Lisäksi ennaltaehkäisy on yksilölle inhimillisempää. Uusien
hyvinvointialueiden tulisikin keskittyä tulevaisuudessa vahvistamaan
niin fyysisten kuin psyykkistenkin sairauksien ennaltaehkäisyä, jotta
rahat riittäisi myös tulevaisuudessa ennalta arvaamattomien sairauksien
hoitoon.

Ihmiset ovat aikuisiällä hyvin eriarvoisessa asemassa terveytensä osalta. Osa
kuuluu työterveyshuollon piiriin ja heillä on säännölliset terveystarkastukset. Entä he, jotka eivät kuulu? Kuka kontrolloi heidän terveydentilaansa? Samoin eläköityneet? Täytyykö ihmisen ensin sairastua, jotta ovet terveyskeskukseen avautuvat? Alkavatko verenpaine-tai kolesterolikontrollit pyöriä vasta sitten, kun sairaus on jo kroonistunut? Vaikuttavampaa olisi näidenkin kansansairauksien osalta, jos terveydenhuoltomme puuttuisi asioihin ennaltaehkäisevästi. Jos esimerkiksi verenpainetaudin ensimerkit havaittaisiin riittävän ajoissa, voitaisiin terveysneuvonnalla saada tilanne haltuun ja potilaalle lisää huolettomia vuosia.

Julkiseen terveydenhuoltoon tarvittaisiin tietyn ikäisille ihmisille säännöllisiä
terveystarkastuksia, kuten työterveyshuollossa tehdään. Näitä voitaisiin toteuttaa osittain esimerkiksi digitaalisilla kyselyillä, hoitajakäynneillä sekä laboratoriokokein. Tulosten avulla seulottaisiin riskiryhmäläiset tarkempiin terveystarkastuksiin, mahdollisiin lääkealoituksiin sekä lämäntapaohjauksiin. Tällä tavoin toimitaan jo muun muassa tiettyjen syöpien seulontojen osalta – miksi ei kansansairauksien?

Terveydenhuoltoalalla on laaja joukko erityisosaajia sairaanhoitajien ja lääkäreiden lisäksi. Aamulehti esittelikin aikaisemmin yhden pirkanmaalaisen hankkeen, jossa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn oli otettu mukaan fysioterapeutit. Selkäkivusta kärsivä potilasta ei ohjattukaan
lääkärille vaan hän pääsi ensiksi fysioterapeutin konsultaatioon. Tämä
antoi potilaalle ensiavun lisäksi itsehoito-ohjeet. Tarvittaessa fysioterapeutti olisi voinut lähettää potilaan lääkärin jatkotutkimuksiin, mutta useimmissa tapauksissa jo edellä mainitut toimet auttavat potilasta ja hän pystyy jatkossa itse vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa saamiensa liikuntaohjeiden noudattamisella. Lääkäriaika säästyi sitä akuutimmin tarvitsevalle ja potilas kuntoutui nopeasti työkykyiseksi.

Samaa periaatetta voitaisiin noudattaa monen muunkin sairauden alkuoireissa. Esimerkiksi sydänterveyteen vaikuttaa merkittävästi elintavat;
terveellinen ruoka, liikunta ja riittävä lepo sekä stressin vähentäminen. Oikeanlaiset ohjaukset kohti terveellisiä elämäntapoja voisi antaa lisää terveitä vuosia monelle. Ruokailutottumuksien muutokseen voisi tarvittaessa motivoida ravitsemusterapeutti. Arkiliikunnan kannustajana tai oman liikuntalajin etsinnässä auttaa fysioterapeutti. Levon sekä stressinhallinnan merkityksestä kertoa esimerkiksi omahoitaja tai psykologi. Myös päihdeneuvontaa voisi tarjota aktiivisemmin ja tätä ammattitaitoa hyödyntää myös tupakasta vieroittautumiseen. Tupakointi aiheuttaa edelleen paljon kroonisia sairauksia sekä keuhkosyöpää ja näistä koituu iso lasku yhteiskunnalle. Yhdellä yhteydenotolla pitäisi kaikkien päästä oikea-aikaiseen hoitoon tai oikeanlaisen avun äärelle. Terveydenhuollon ammattilaiset osaavat
lähettää potilaan tarvittaessa lääkärille, jos jostain vakavammasta asiasta nousee huoli.

Neuvoloissa on jo kymmenien vuosien ajan tehty ennaltaehkäisevää työtä lasten terveyden hyväksi raskauden ensimetreiltä aina kouluikään saakka.
Pidämme tätä itsestään selvyytenä. Kouluiässä säännölliset terveystarkastukset jatkuvat kouluterveydenhuollon toimesta. Emme siis
kyseenalaista ennaltaehkäisevän työn merkitystä lasten osalta, mutta
eikö aikuisenakin ole oikeus vaalia terveyttä?

Näen sote-uudistuksen mahdollisuutena. Uusi aluevaltuusto aloittaa työnsä
maaliskuussa ja valmisteltavia asioita riittää. Tulevaan valtuustoon
tarvitaan päättäjiä, jotka eivät päivittele vaan ovat valmiita
tarttumaan toimeen! Mielestäni aikuisten säännölliset terveystarkastukset olisi yksi tapa varmistaa, että rahamme riittävät tulevaisuudessakin laadukkaisiin sote-palveluihin. Ennaltaehkäisevä toiminta parantaisi myös elämänlaatua ja turvaisi laadukkaan vanhuuden.

Leena Risku

farmaseutti, asiakkuuspäällikkö

aluevaaliehdokas (keskusta)

Asiaosaamisella ja puolueella suurin merkitys

Sote-uudistusta on valmisteltu eri hallituskokoonpanojen aikana toistakymmentä vuotta. Mikään hallitus ei ole saanut uudistusta tehtyä, vaikka
palvelurakenneuudistus on nähty välttämättömänä. Lähes jokainen eduskuntapuolue on ollut jossain vaiheessa hankkeessa mukana, mutta sitä
ei ole saatu aikaisemmin maaliin. Valmistelu on ollut vaativaa. Kolmen
viikon päästä tehdään historiaa valitsemalla ensimmäiset hyvinvointialueiden valtuustot demokraattisesti aluevaaleilla.

Suomalaisten ikä- ja väestörakenne on muuttunut vuosikymmenten aikana. Erityisen haasteen suomalaisille sosiaali- ja terveyspalveluille tuo
vanhusvoittoinen väestö, erikoissairaanhoitopainotteinen terveydenhoito
ja vähenevä veronmaksajien joukko. Joidenkin puolueiden mielestä
uudistus on nyt joko väärin tehty tai sitä ei olisi tarvittu ollenkaan.
Tietysti näin isossa uudistuksessa voi olla vikoja, mutta niitä pitää
korjata, kun niitä ilmenee. Jos halutaan muuttaa toimintatapoja,
johtajuutta ja kustannusrakennetta, ilman rajua rakenneuudistusta ei
pärjätä. Kyse ei ole pelkän hallinnon uudelleenrakentamisesta vaan koko
sote-järjestelmän tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamisesta.

Olen kuullut moneen kertaan väitteen, että aluevaltuustoon valitun
aluevaltuutetun tärkein ominaisuus on asuinpaikka. Aluevaltuustossa
kuitenkin päätetään sote- ja pelastuspalveluiden kokonaisuuksista.
Yksittäinen aluevaltuutettu ei tule päättämään yksittäisen terveysaseman
sijainnista. On tärkeämpää, että valtuutettu ymmärtää lainalaisuudet,
miten asiat toimivat palveluissa. Ja on tärkeää, että valtuutetulla on
rohkeita tietoon perustuvia visioita, miten asiat tulee hoitaa koko
alueen asukkaiden parhaaksi. On kysymys valtavasta kokonaisuudesta ja
valtavasta luottamuksesta.

Myös puoluekannalla on valtava merkitys näissä vaaleissa. Vain Keskustalla
on tavoitteena, että jokaisessa kunnassa on vähintään yksi sote-piste.
Siis vähintään. Keskusta haluaa vahvistaa lähi- ja peruspalveluita. Tämä
on mielestäni suurin yksittäinen uudistuksen tavoite. Palvelut pitää
olla oikea-aikaisia, helposti saavutettavia ja järkevästi järjestettyjä.
Uudistusta ei tehdä uudistuksen vuoksi vaan siksi, että nyt ja tulevaisuudessa saisimme elää hyvinvointivaltiossa, jossa ihmiset voivat
hyvin ja jolla on varaa hoitaa hyvin palvelunsa.

Hanna Holma 323

Aluevaaliehdokas, Pirkanmaa

Sote-alan yrittäjä, terveystieteiden opiskelija (gerontologia ja kansanterveystiede)

Lääketieteelliset faktat huomioitava hyvinvointialueen palveluita järjestettäessä

Terveyteen liittyviä haasteita kohdattaessa, on edessä lyhyt tai jopa koko
loppuelämän mittainen matka yhteiskuntamme eri instanssien tukea
nauttien. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen
kenttien nykyiset epäkohdat voivat pahimmassa tapauksessa johtaa
taisteluun omien oikeuksien puolesta.

Vaikka ongelmakohtia on tunnistettu, kehittämisessä ja valvonnassa ei olla
riittävän tehokkaasti onnistuttu. Alueellinen epätasa-arvo näyttäytyy
palveluiden suurina saatavuus-, sisältö- ja laatueroina. Esimerkiksi
pitkäaikaissairauksien seurannan, ensitiedon tarjonnan ja
sopeutumisvalmennukseen ohjauksen suhteen on osoitettavissa
Pirkkalassakin epäjohdonmukaisuutta. Myöskään palliatiivista eli elämän
loppuvaiheen oireenmukaista hoitoa ja hoivaa kotiin tuotettuna ei
pystytä Pirkanmaalla tasapuolisesti tarjoamaan.

Näen sote-uudistuksen tervetulleena mahdollisuutena järkevöittää prosesseja
ja kehittää alueellista ja kansallista tasa-arvoa. Tässä onnistutaan,
kun asioista on päättämässä riittävästi kokeneita substanssiosaajia ja
palvelumuotoilijoita. Tarvitaan vahvempaa johtamista,
syy-seuraussuhteiden hahmottamista, eettistä osaamista, yhteistyötaitoja
sekä uusien innovaatioiden ja näyttöön perustuvan tiedon käytäntöön
tuomista.

Lähipalvelut ja pelastustoimen riittävät tavoittamisajat on turvattava. Ammattitaitoisen henkilöstön ohessa ne luovat pohjan hyvinvointijärjestelmällemme. Perusteluna mielestäni
voidaan käyttää infarktipotilaan tarvitsemaa nopeaa hoidon aloitusta ja
tehokkaita varhaisia kuntoutustoimia. Puhutaan sitten
aivoverenkiertohäiriöistä, sydän- tai keuhkoveritulpista, on
lääketieteelliset faktat huomioitava palveluita järjestettäessä.
Vietäessä palvelut liian kauas tarvitsijoista, maksetaan säästöt jo
lähitulevaisuudessa moninkertaisten korkojen kanssa.

Suomi on ja pysyy harvaan asuttuna maana. Se on monessa suhteessa meille
rikkaus ja hyvinvoinnin lähde, josta tulee olla ylpeä.
Palveluverkostojen vahvistamista ja monimuotoistamista tarvitaan.
Yhteistyötä on voitava jatkossakin tehdä myös eri hyvinvointialueiden
kesken. Osaamista ja hyviä käytäntöjä kannattaa jakaa.

Tehokas hoidontarpeenarviointi, paljon palveluita käyttävien varhainen
tunnistaminen ja terveysshoppailun estäminen ovat tärkeitä
kehityskohteita. Palvelusetelimallia on arvioitava tarkoin. Iäkkäiden,
vammautuneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyspotilaiden hoidon ja
palveluasumisen laatua ja valvontaa on ensitilassa yhtenäistettävä.
Hoidon vaikuttavuutta on säännöllisesti arvioitava. Erikoissairaanhoidon
ja perusterveydenhuollon välistä kuilua loiventamalla saadaan aikaan
myös merkittäviä säästöjä nykyistä monipuolisempaa yhteistyötä tehden.

Väestön ikääntyessä huoltosuhde heikkenee. Elintavoillamme ja -ympäristöllämme
on suuri rooli kansanterveyttä koettelevien sairauksien
ennaltaehkäisyssä. Perintötekijöihimme emme niinkään voi vaikuttaa.
Sairaanhoidon rinnalla tarvitaan valistusta, ehkäpä myös yhteiskunnan
kevyttä ohjailua ennaltaehkäisevänä toimena. Järjestöjen ohella kunnille
jää merkittävä tehtävä terveyden edistäjinä.

Järjestöjen ydinosaamista vertaistuen tarjonnan ohessa on sopeutumisvalmennus ja
yleinen neuvonta. Niiden halutaankin olevan mukana palvelutuotannossa
aikaisempaanäkyvämmin. Jotta potilasjärjestöt saataisiin
järjestelmällisesti vakiinnutettua osaksi sairauskohtaisia
palvelupolkuja, on ammattilaisten terästäydyttävä ohjaustyössään.

Julkisen terveydenhuollon, sosiaali-, palo- ja pelastustoimen, yksityissektorin
ja järjestökentän on jatkossa puhallettava yhteen hiileen. Tässä piilee
sote-uudistuksen ydin: Tarvitaan aitoa, epäitsekästä yhteistyötä.
Palveluiden sisällön, laadun ja valvonnan on tulevaisuudessa oltava
julkisella ja yksityisellä sektorilla yhdenvertaista. Lääketieteellisen
tutkimuksen tukeminen ja henkilöstön nykyistä huomattavasti paremmista
työoloista huolehtiminen kulkevat toivottavasti uudistuksen mukana rinta
rinnan.

Elämänlaatu, alueellinen tasa-arvo ja monimuotoiset lähipalvelut kantavina tekijöinä rakennamme Pirkanmaasta ja koko Suomesta paremman ja turvallisemman paikan asua. Meistä jokainen voi vaikuttaa äänestämällä tammikuun aluevaaleissa, mihin suuntaan maatamme lähdetään kehittämään.

Henna Palin

Sairaanhoitaja, tutkimushoitaja

Aluevaaliehdokas

Keskusta, Pirkanmaa

Tiina Räsänen

Oikea-aikaista ja riittävää palvelua

Yksi Keskustan ratkaisu
lähipalvelujen vahvistamiseksi on se, että asiakas pääsee yhdellä
yhteydenotolla oikea-aikaiseen hoitoon. Tavoite on kunnianhimoinen,
mutta realistinen ja asiakaslähtöinen. Sosiaali- ja terveyspalveluissa
on asiakkaita, joilla on hyvin laaja-alainen ja monipuolisten palvelujen
tarve ja he kulkevat nk. ”luukulta toiselle”. Esimerkiksi
mielenterveyspalveluihin ja psykiatrisen hoidon piiriin on pitkät jonot
ja akuutti, oikea-aikainen ja riittävä palvelu ei toteudu, vaikka
asiakas olisi itse motivoitunut ottamaan apua vastaan ja haluaisi hoidon
ja tuen piiriin.

Työssäni haasteellisissa tilanteissa elävien
ihmisten kanssa toimin usein heidän äänenään ja puolustajanaan. Vuosien
aikana on ollut lukemattomia tilanteita, joissa ammattilaisten työryhmä
keskustelee asiakkaan kuullen ammattitermein niin, ettei asiakas ymmärrä
mitä hänestä puhutaan. Kun hyvinvointialueita ja palvelujen laatua ja
sisältöjä kehitetään, on tärkeää huomioida asiakkaan osallisuus ja
asiantuntijuus. Ammatillinen asiantuntijuus on työntekijöillä ja
ammattilaistiimeillä, mutta oman elämäntilanteen asiantuntijuus on
asiakkaalla ja sitä tulee kuunnella. Asiakkaan haasteellisessa arjessa
voi olla hyvin vääristyneitäkin toimintamalleja, joilla on selvitty
kuormittavasta arjesta ja niistä luopuminen voi olla vaikeaa ja jopa
pelottavaa. Asiakkaan kohtaaminen ihmisenä ihmiselle ja hänen aito
kuulemisensa on keskeinen laatu- ja vaikuttavuustekijä palvelujen
tuottamisessa.

Poliittista keskustelua kuunnellessa kompastumme
helposti samaan vaikeaselkoisuuteen. Käytämme puheessamme yläkäsitteitä,
puhumme esimerkiksi indeksikorotuksista jne. mutta unohdamme kertoa,
mitä asiat oikeasti tarkoittavat yksittäisen ihmisen kannalta.
Aluevaalit lähestyvät ja hyvinvointialueiden sote-palvelujen
tulevaisuudesta käydään runsaasti keskusteluja eri foorumeissa. Miten
voi olla kiinnostunut asiasta ja lähteä aktiivisesti mukaan toimintaan,
tai äänestää aluevaaleissa, jos ei ymmärrä mistä koko asiassa on kyse?
Yhtenä huolenaiheena näen kotiin jäävät, kielitaidottomat naiset, joita
on haasteellista tavoittaa. Meidän tehtävämme on puhua asioista
selkokielellä ja ymmärrettävästi niin, että jokainen ymmärtää, miten
lähipalveluja tuotetaan jatkossa, miten pääsee lääkäriin, mistä saa apua
ja mitä koko uudistus tarkoittaa yksittäisen pirkanmaalaisen
näkökulmasta.

Asioihin voi vaikuttaa osallistumalla ja osallistamalla. Nyt on aika vaikuttaa!

Tiina Räsänen, Akaa
Pirkanmaan Keskustanaisten pj.
Aluevaaliehdokas